Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kiesin pyöräliike kätkee aimo annoksen historiaa - Kaupan alla on arvoituksellinen kivijalka ja sodanaikainen pommisuoja

Yrittäjä Mika Kiesi , 53, aloittaa työpäivänsä taluttamalla polkupyöriä ulos, ensin pihan perälle ja sitten näyttelypaikalle Ihalantien puolelle. – Sivuovi kannattaa sulkea, kun kuljemme etuovesta. Muuten läpiveto viilentää talon hetkessä. Vanha rakennus ei muutenkaan ole tiivis, Mika Kiesi selittää. Vuonna 1937 valmistunut viereinen omakotitalo ja samoihin aikoihin tehty liikehuoneisto ovat rakennuttaja Aarne Telarin käsialaa. Raisio-Seuran puheenjohtaja Esa Salminen kerää Telariin liittyvää aineistoa ensi syksynä pidettävää valokuvailtaa varten. Salminen on saanut selville, että useat Ihalan talot ovat Telarin aikaansaannoksia. Tiettävästi Telari teki veneitäkin. Mika Kiesi arvelee liikehuoneiston kohdalla olleen aiemmin jonkin toisen rakennuksen. Hän esittelee talon alakerrassa maasta pilkistävää kiviperustusta, joka on nyt vailla käyttöä. Toisena jännittävänä yksityiskohtana Kiesi pitää kellarin pommisuojaa. Se lienee mitoitettu lähitienoon asukkaiden tarpeisiin. Suojaa tarjoavat noin 50 senttimetrin paksuiset seinämät ja katto. Mitä todennäköisimmin sitä on käytetty viime sotien aikana, jolloin Turun pommitukset aiheuttivat ilmahälytyksiä Raisiossakin. Pyöräkaupaksi lokakuussa -85 Mika Kiesin isä Martti Kiesi , 87, osti Tenholan tilan, eli liikerakennuksen ja viereisen omakotitalon vuonna 1975 Antti Järvelältä . Järvelä muisteli, että talossa oli toiminut Pentti Puiston rakennustarvikeliike. Vuosina 1954-1963 rakennustarvikeliike jakoi liikehuoneiston Raision Säästöpankin Ihalan konttorin kanssa. Rakennustarvikeliikkeen lopetettua talossa oli tiettävästi hetken aikaa sekatavarakauppa. – Ennen meidän tuloamme Järvelän vaimo piti siinä kenkäkauppaa, josta sai myös vaatetavaraa. Sitten kauppahuoneisto oli hetken asuinkäytössä. Siinä oli vuokralaisina pari miestä, Martti Kiesi lisää. Martti Kiesi pyöritti Raisioon muuton aikoihin Turun Moottoritarviketta osoitteessa Hämeenkatu 15. Nimensä mukaisesti liike myi ja huolsi Turussa mopedeja, perämoottoreita ja moottorisahoja. Ensin Martti Kiesi piti Ihalantien varrella varastoaan. Lokakuussa 1985 hän avasi Ihalaan vielä nykyisinkin toimivan liikkeen. Kypäräpakko sai aikamiehet luopumaan mopedeista Muutto Turusta Raisioon tuntui Mika Kiesistä mukavalta. Ihalasta löytyi nopeasti kavereita. Porukan yhteinen harrastus oli mopoilu. Ajan tavan mukaan kulkupelejä viritettiin omakotitalon nurkalla. Isänsä Mika muistaa suhtautuneen harrastukseen neutraalisti, kunnes poliisi vei viritetystä pärisijästä rekisterikilven. – Silloin sain kuulla kunniani, yrittäjä kertoo. Hän muistaa raisiolaisten poliisienkin ymmärtäneen poikien puuhasteluja, vaikka kulkupelien äänestä pystyi jo kaukaa päättelemään, että viritettyjä ne olivat. – Tavallisesti poliisit tulivat vierelle, avasivat autonsa ikkunan ja kysyivät, ovatko mopot viritettyjä. Kieltävän vastauksen kuultuaan he veivasivat ikkunan kiinni ja matka jatkui. Turussa ei oltu yhtä mopoilumyönteisiä. Minulta lähti kilpi Ruissalossa, Mika Kiesi kertoo. Martti Kiesin asiakaskuntaa Turun Moottoritarvikkeessa olivat tuohon aikaan muun muassa metsurit ja muut mopoilla liikkuneet työmiehet. Heille oli kova isku 1.4.1982 voimaan tullut kypäräpakko. Moni aikuinen lopetti mopoilun ja siitä tuli lähes yksinomaan nuorten juttu. Raisiolaiset ovat käyttöpyörien ystäviä Siinä missä nuoriso keskittyi mopoiluun, muut raisiolaiset pyöräilivät ahkerasti. Mika Kiesin mukaan käyttöpyörät ovat aina käyneet Raisiossa kaupaksi. Hän on osallistunut Pyörä Kiesin liikkeenhoitoon aktiivisesti 90-luvun lopusta lähtien. Sitä ennen hän oli autonkuljettajana toisen yrityksen palveluksessa ja ajoi myös taksia. Pyörien lisäksi Kiesit myivät Ihalassa moottorisahoja sekä ruohonleikkureita. Sittemmin moottorilaitteet on jätetty pois valikoimista. Mika Kiesi ynnää, että hänen aikanaan on ehditty kokea ainakin neljä pyörämuotia. Ensin hänen mieleensä tulevat laadukkaista osista kootut käyräsarviset, joita pyöräliikkeiden henkilökunta kävi talvisin rakentamassa Helkaman tehtailla Hangossa. – Minä yhtenä. Hangossa asuttiin hotellissa ja rakennettiin pyöriä, Mika Kiesi muistelee. Sitten tulivat maastopyörät sekä hybridit, ja käyräsarvisten menekki loppui kuin seinään. Maastopyörien sekä maantiepyörien ominaisuuksia yhdistävät hybridit ovat yhä suosittuja. Oma lukunsa ovat Jopo-pyörät, jotka käyvät edelleen hyvin kaupaksi. Ensimmäisen sähköavusteisen pyörän Mika Kiesi myi 2005. Tuolloin niitä hankkivat ihmiset, joilla oli jokin vaiva. Nyt sähköpyörien ostajakunta on aivan toisenlaista. – Ennen kaikkea niitä hankkivat miehet, jotka ostivat aiemmin moottoripyöriä, Mika Kiesi kertoo. Huoltotyötä riittää Miltä näyttää perinteikkään liikepaikan tulevaisuus? Mika Kiesi toteaa, että pyörämyynnillä ylsi aikanaan kohtalaisiin tuloihin, mutta ne ajat tuntuvat olevan ohi. Monet eläkkeelle lähtevät alan konkarit ovat todenneet, että jatkajia on vaikea löytää. Kiesi kertoo, että hänenkin tyttärensä suuntaa muulle alalle. Nettikauppa ja kansainväliset ulkoilutarvikeliikkeet ovat muuttaneet markkinaa. Pyöräharrastajilla oli tapana ostaa tarvitsemansa osat erikoisliikkeistä. Nyt he tuntuvat tilaavan osat netistä. Käyttöpyöräväki ja sähköpyörien ostajat tulevat edelleen kivijalkakauppoihin. Kiesilläkin on vakiasiakaskuntaa jo neljännessä polvessa. Kuten aina keväisin, liike on täynnänsä uutuuspyöriä. – Toivottavasti korona hellittäisi ja kauppa kävisi, yrittäjä toivoo. Huoltotöitä hänellä riittää niin paljon kuin niitä vaan jaksaa tehdä. Kiesi sanoo pyrkivänsä kohtuuteen. Hän avaa arkisin kello 9.30 ja sulkee iltakuudelta. – Joskus teen huoltotöitä iltakahdeksaan, muttei sellaista pitkään jaksa.