Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Käsistään kätevät maahanmuuttajat perustivat kauan haaveilemansa ompelimon ja putiikin Raision Ihalaan

Raisiolaisten lähihoitajien, Sami Rahmatin , 39, ja Javad Heidarin , 34, perustaman Raision ompelupalvelun toimitila Vihtiläntiellä Ihalassa on jo itsessään yhdenlainen käsityötaidon näyte. Kaikki kalusteet ovat itse tehtyjä. Pienellä budjetilla aloittaneet kaverukset hankkivat ompelukoneita Tori.fi-sivustolta sekä Facebookin välityksellä. Eräskin kone oli maannut käyttämättömänä ulkosalla, mutta senkin he saattoivat toimintakuntoon. Afganistanissa syntyneet miehet sanovat käsitöiden olleen olennainen osa heidän elämäänsä nuoresta pitäen. Heidari teki avustavia pikkutöitä ompelimossa jo kymmenvuotiaana. Koulupojalle maksettu palkka oli pieni, se vastasi noin viittä euroa. Palkkansa hän vei paikallisen tavan mukaan perheen yhteiseen kassaan. – Monilla oli paljon lapsia. Toimeentulon kannalta oli tärkeää, että kaikki hankkivat tienestiä, vaikka se ei järin suurta ollutkaan, Heidari selittää. Sami Rahmati nyökyttelee vieressä ja toteaa kouluttautumisen menevän Afganistanissa toisenlaisessa järjestyksessä kuin Suomessa. Ensiarvoisen tärkeää on hankkia käytännön osaamista yleensä hyvin pienellä palkalla. Vasta sen jälkeen tulevat teoria ja mahdolliset todistukset. Heidari laskee tehneensä yli 15 vuotta ompelutöitä, Rahmatille niitä on kertynyt kahdeksan vuotta. Kun kädentaidot ja osaaminen ovat karttuneet riittävästi, niiden haltija perustaa Afganistanissa yleensä oman yrityksensä. – Siellä ajatellaan, että hankittu taito tulee käyttää omaksi hyödyksi, eikä työskennellä toisen palveluksessa, Heidari sanoo. Myös yrityksen perustaminen on miesten entisellä kotiseudulla helppoa. – Hankit laitteet, toimitilan, ryhdyt tekemään ja teet siitä ilmoituksen. Siinä kulttuurissa paperiasiat hoidetaan vasta jälkikäteen, Rahmati kertoo. Aluksi mielessä olivat maskit Toistakymmentä vuotta Suomessa asuneet miehet toteavat olevansa siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että heillä on vakituinen työpaikka lähihoitajina. Javad Heidari työskentelee Raision kotipalvelussa. Sami Rahmati tekee samanlaista työtä Turussa. Haave päätyön rinnalla pyöritettävästä yrityksestä on kypsynyt toverusten päässä pitkään. Miesten mukaan oma yritys on heille sydämenasia, vähän samankaltainen kuin punainen tupa ja perunamaa on kantasuomalaisille. Lähtölaukauksen yritystoiminnalle antoi korona. Turun kaupunki suunnitteli epidemian alkuvaiheessa kangasmaskien käyttämistä ja hankintaa. Sami Rahmati ja Javad Heidari olivat työstämässä ajatusta, että maskeja ryhdyttäisiin ompelemaan Turussa. Kaupunki päätti hankkia maskit muualta, mutta ompelimoajatus jäi elämään. Miehet tekivät mittavan selvitystyön käydessään läpi osakeyhtiön perustamista ja muita yritystoiminnan aloitukseen liittyviä asioita. Apua he saivat yritysneuvonta Potkurista sekä VS Yrittäjien Tempo-hankkeesta. Elokuun ensimmäisenä päivänä asiat olivat edenneet siihen pisteeseen, että parivaljakko pääsi viettämään ompelimon ja putiikin avajaisia Raision Ihalassa. Ompelimon omien tuotteiden lisäksi tarjolle saatiin muualla tehtyjä naistenvaatteita, kenkiä, meikkejä sekä koruja. Haaveissa oma mallisto Molempien miesten perheet ovat tiiviisti mukana ompelimossa. Javad Heidarin puoliso Arezoo Shirdel on ammattiompelija. Nykyään hänen päätyönsä on hammashoitaja. Shirdel tunnetaan myös sorrettujen naisten puolesta puhuvana kuvataiteilijana. Hän huokaa haaveilevansa omasta vaatemallistosta. Se ja näkyvämmällä paikalla oleva liiketila ovat kenties tulevaisuutta, jota kohti mennään Heidarin mukaan ”kuorimalla yksi peruna kerrallaan”. Sitä ennen Ihalassa tehdään mittatilaustyönä vaatteita ja vaatteiden korjauksia. Rahmati ja Heidari sanovat oppineensa lähihoitajan työssään huomaamaan ikäihmisten ja vammaisten tarpeet, myös pukeutumisen saralla. Tarvittaessa he ja Shirdel käyvät asiakkaan luona ottamassa mitat ja haluttaessa he myös kuljettavat tuotteet kotiin. Rahmatin, Heidarin ja Shirdelin tekeminen ei rajoitu pelkästään vaatteisiin. Afganistanissa ompelijat tekevät hyvin monenlaisia töitä. – Ensi viikolla tänne tulee sohva. Lupasin verhoilla sen uusiksi, Rahmati kertoo.