Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Kalastus on aina kulkenut velkualaisen Johanna Antilan matkassa - ”Seuraavaksi haluaisin oppia perhokalastamaan”

Velkualaisen Johanna Antilan , 41, ensimmäinen muisto kalastuksesta on perheen kanssa tehty pilkkiretki pienelle metsälammelle. – Isä hiihti edeltä tehden metsäsuksilla tietä ja me muut seurasimme perässä. Lampi sijaitsi lähellä mummolaa. Lapsuudessa Antila kalasti paljon. Hän on kotoisin Keski-Suomesta Karstulan kunnasta, joka sijaitsee järvien ympäröimänä. Luonto on aina ohjannut tehtyjä valintoja. Nuorempana hän opiskeli Joensuun yliopistossa maantiedettä. Perheineen Johanna Antila muutti Velkualle keväällä 2011 sen ympäröivän luonnon takia. Vapaa-ajankalastajien juhlavuoden koordinaattori Tällä hetkellä hän työskentelee Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöllä juhlakoordinaattorina. Järjestö juhlii 20-vuotisjuhlavuottaan ja Antilan työ on muun muassa hallinnoida tapahtumia, tempauksia ja haasteita, joita järjestetään ympäri Suomea. Johanna Antilan mies Janne Antila työskentelee samassa järjestössä kalatalousasiantuntijana. Antila kuvailee tämän olevan ”henkeen ja vereen kalamies”. Pari ei kuitenkaan tavannut kalastuksen parissa, mutta samat arvot toivat heidät yhteen. Vapaa-ajankalastajat ovat Suomen suurin vapaa-ajankalastajien järjestö ja yksi sen tärkeimmistä tehtävistä on kannustaa suomalaisia kalastamaan. – Ollaan järjestössä myös monipuolisen ja vastuullisen kalastuksen puolestapuhujia. Antila toivoo, että mahdollisimman moni nuori innostuisi kalastuksesta. Sen avulla oppii ymmärtämään niin luonnon kiertokulkua kuin ruokatalouttakin. "Sitä tulee itse myös litkattua” Lempikalakseen Antila sanoo silakan. – Sitä tulee itse myös litkattua, joka kuuluu muuten myös jokamiehenoikeuksiin. Litka on kohoton ja syötitön onki, jolla kalastetaan silakkaa. Litkalla kalastetaan usein silloilta tai satamalaitureilta käsin. Silakan ja muiden villikalojen, kuten ahvenen tai särjen syönti on ympäristölle hyväksi. Villikala kasvaa vapaana järvessä tai meressä, joten sen kasvattamiseen ei kulu ilmastoa kuormittavaa energiaa. Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö uutisoi toukokuun lopulla kalastusharrastuksen suosion kasvaneen keväällä koronatilanteen ja leudon talven vuoksi. Tämä näkyy kalastonhoitomaksujen määrän nousussa. Minkä Antila ajattelee saaneen ihmiset kalastamaan poikkeusaikana? – Uskon ihmisten hakeneen tietynlaista turvaa ja rauhaa kalastusharrastuksesta. Tietysti myös se, että siitä voi saada samalla ruokaakin, Antila pohtii. Miten pujottaa mato koukkuun Mato-onginta on suosituin kalastuksen muoto Suomessa ja se on hyvä tapa aloittaa kalastusharrastus. Antila rohkaisee apua ja neuvoja kaipaavan kääntyvän kalastusseurojen puoleen. Paikallisista seuroista saa kalakavereita ja kalastusliikkeet osaavat neuvoa hyvin välineiden hankinnassa. Mato-onginnassa näkee usein käytettävän suuria punavalkoisia kohoja. Niitä ei kuitenkaan kannata käyttää. Paremmin toimii kapeampi ja pidemmän mallinen koho. Perinteisissä kohoissa on usein liian iso koukku, jonka takia kala ei nappaa. – Aika moni myös ajattelee pujottaessaan matoa koukkuun, että koukun kärki ei saa näkyä. Asia on kuitenkin päinvastoin. Koukun kärki pitää jäädä vähän näkyviin. Mato-onginta on tällä hetkellä Antilan suosikki, koska sitä on kiva harrastaa yhdessä lasten kanssa. – Nyt kun lapset alkavat olla jo vanhempia ja omaa aikaa löytyy enemmän, haluaisin oppia perhokalastamaan.