Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Ahto yhdistää merimaskulaisia

Maamiesseurantalon pihamaalla vanhan tammen alla sai 70 vuotta sitten alkunsa merimaskulainen urheilun yleisseura Merimaskun Ahto. Perustajajäseniin kuuluva Tenho Lindell muistaa paikalla olleen noin parikymmentä henkeä, nuoria ja vanhempia. - Nuorisoa enimmäkseen, koska silloin kaivattiin tämänlaista toimintaa. Suojeluskuntajärjestö oli lakkautettu, Lotta Svärd sekä Sotilaspojat. Ei ollut järjestöä, joka olisi järjestänyt huvitilaisuuksia tai kilpailutoimintaa. Pitäjässä oli kolme toimivaa yhdistystä, Maamiesseura, Kalastajaseura ja Maatalousnaiset, mutta heidän toimintaansa ei kuulunut kilpailutoiminta, Lindell muistelee. Ahdon merkitys merimaskulaisille oli Lindellin mukaan suuri. Nimestä käytiin keskustelua, mutta lopulta äänestyksen voitti Ahto. - Se oli kokoava voima. Nimestä käytiin paljon polemiikkia. Kustavissa oli Ahto-niminen seura, siksi sitä aprikoitiin. Siihen kuitenkin päädyttiin. Perustamisen aikoihin seurassa harrastettiin yksilölajeja, kuten ampumahiihtoa ja yleisurheilua. Urheilukentän puuttuminen ei estänyt yleisurheilun harrastamista, sillä maamiesseurantalon pihamaalla kilpailtiin kolmiottelussa, jonka lajeina olivat pituushyppy, kuulantyöntö ja 60 metrin juoksu. - 60 metrin juoksu juostiin tiellä ja pihamaalla oli pituushyppyrata, Lindell muisteli. Jyrki Saksa ja Timo Ruusunen olivat 1980-luvulla vahvasti mukana seuran toiminnassa. Talkootyö oli tuolloin vielä voimissaan. Merimaskuun valmistui sen ansiosta pururata, joka helpotti hiihtämistä vähälumisina talvina. - Silloin kaikki lähtivät auttamaan. Kauko ( Kuneinen ) ja muut olivat kaatamassa metsää ja aina oli traktoreita mukana. Sähköryhmässä Tähtisen Rauno hommasi pylväät ja Tammelinin Askon kanssa hoitivat sähköistyksen ja pylväiden pystytyksen, Saksa ja Ruusunen muistelivat. - Siihen aikaan ei Suomesta löytynyt varmaan toista samankokoista kuntaa, jossa oli pururata. Merimaskussa oli silloin 750–800 asukasta, Jyrki Saksa tuumasi. Pururadasta sai nauttia myös Kauko Kuneinen, joka edusti Ahtoa ympäri Suomea menestyksekkäästi ampumahiihdossa ja -juoksussa. - Kisaympyrät kasvoivat sitä mukaan kun taito parantui ja vauhti lisääntyi, Kuneinen muisteli. 1965 Merimaskuun muuttanut Kuneinen pitää Ahtoa merkityksellisenä merimaskulaisille. - Onhan se kauhean tärkeää. Silloinkin kun pururataa tehtiin, oli mukana paljon porukkaa. Ja aina riitti porukkaa, hän sanoi. Seura liikuttaa nuorisoa nykyään myös joukkuelajeissa. - Joka viides merimaskulainen on mukana Ahdon toiminnassa tänä päivänä, historiikkia kirjoittava Anne Pentti kertoi. Joka viides merimaskulainen on mukana Ahdon toiminnassa tänä päivänä.