Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Skeittipuiston uusittu osa ei kerää kiitosta

Naantalilaisten nuorten suosiossa oleva Kuparivuoren skeittipuisto on poikkeuksellisen hyvin varusteltu. Vuosien varrella vaneripäällysteiset skeittitasot ovat kokeneet muodonmuutoksia. Muutoksilla on pyritty vastaamaan kehittyvän lajin tarpeisiin. Nykyiset välineet ovat turkulaisen Aleksi Fräkin suunnittelemia. Suunnitteluvaiheessa Fräkin kanssa ajatuksia vaihtoi naantalilainen skeittaaja Juho Nummelin , joka toimi myös yhdysmiehenä Naantalin kaupungin ja Fräkin välillä. Skeittaajat rakensivat vaneriset välineet kaupungin työntekijöiden kanssa. - Kaikki saatiin mitä pitikin. Iso kiitos Mikko Kaareskoskelle (ympäristöviraston työnjohtaja). Hän ymmärsi, että harrastajien täytyy saada suunnitella parkki itse, että siitä tulee toimiva. Yhteistyö kaupungin kanssa toimi hyvin, Juho Nummelin sanoo. Yhteistyön tuloksena on rakennettu puisto, joka on Nummelinin mukaan lähialueen monipuolisin. Tiistaina skeittipuistossa oli lähes parikymmentä nuorta skeittaajaa. Kasper Kolehmainen ja Oskar Masalin istuivat syksyllä 2015 valmistuneen betonisen minirampin reunalla. Skeittaajia ei uudella osalla näy. Vanhat vaneriset tasot ovat sen sijaan erittäin suosittuja. - Tämä uusi betonimini on ihan surkea. Siinä on epätasaisia möykkyjä ja pinta on röpelöinen. Tuntuu huonosti tehdyltä, Oskar Masalin kertoo. Masalin ja Kolehmainen suosivat enemmän vaneria rakennusmateriaalina. Betonilla kaatuminen sattuu enemmän. - Mieluummin saisivat kunnostaa vanerit, kuin rakentaa lisää betonisia, kaksikko tuumaa. Vaneriosat ovat pääosin kunnossa, mutta käytöstä johtuvia reikiä on muutamia. Ne ovat turvallisuusriski skeittaajille. Myös betoniosa on Aleksi Fräkin suunnittelema. Sen valmisti betonisten skeittilaitteiden valmistukseen erikoistunut yritys. Ympäristöviraston työnjohtaja Mikko Kaareskoski ei ole saanut skeittaajilta huonoa palautetta betoniosasta. - Mielipiteitä voi olla yhtä monta kuin skeittaajia, Kaareskoski sanoo. Betonisen minirampin kokonaiskustannukset olivat noin 35 000 euroa. Rakennuskustannusten osuus oli noin 25 000 euroa. Kaareskosken mukaan betonisten skeittiramppien tekijöitä on Suomessa vähän. Tarjouspyyntö rampista pystyttiin lähettämään neljälle toimittajalle. Vain alan asiantuntijat voivat suunnitella ja rakentaa toimivia skeittiramppeja. On tärkeää, että ramppien luiskien säteet ovat oikeanlaiset. Kaupunki ottaa palautteen vuoksi yhteyttä rampin rakentaneeseen yritykseen, joka on velvollinen korjaamaan rampissa ilmenneet viat. Myös puiston keskellä sijaitsevat hyppyrit muutetaan betonisiksi, sillä ne kuluvat käytössä eniten. - Kun kuluvimmat laitteet saadaan muutettua betonisiksi pystymme paremmin hoitamaan ja korjaamaan jäljelle jääviä vaneriramppeja, Kaareskoski sanoo. Betoni on lisääntynyt Suomessa skeittipuistojen rakennusmateriaalina. Naantalin lisäksi betonipuistoja on lähivuosina rakennettu muun muassa Nousiaisiin ja Turkuun. Betonin etuna on alhaiset ylläpitokustannukset. Betonirakenteet kestävät hyvin kulutusta ja säänvaihteluita. Betonirakenteiset puistojen melutaso on alhaisempi ja skeittaustuntuma parempi. Naantalin skeittipuiston vanerilevyjä uusitaan monta kertaa vuodessa. Eniten kuluvat hyppyrien ja luiskien alaosat, jotka uusitaan joka kevät.