Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kaupunkilaiset epäilevät Manner-Naantalin osayleiskaavan toimivuutta

Naantalin kaupungin järjestämä Manner-Naantalin osayleiskaavan luonnosvaiheen yleisötilaisuus pidettiin tiistaina Kristoffer-salissa. Tilaisuuteen saapui noin 50 kaavoituksesta kiinnostunutta naantalilaista. Yleisön ensimmäisenä murheena oli tilaisuuden aikainen alkamisaika, kello 16.30 sekä lyhyt ilmoitusaika tilaisuuden ajankohdasta. Osa nuorempaa yleisöä ehti paikalle vasta lähempänä kello 17. Asukkaiden lausunnot kaavaluonnoksesta on pyydetty 22.6. mennessä, yritysten lausunnot 5.8. mennessä. Tilaisuudessa kaupunginjohtaja Jouni Mutanen kertasi kaavasuunnittelun johtavat ajatukset. Niitä ovat muun muassa rakennetun ja luonnonympäristön korkea laatu, terveellisyys ja turvallisuus sekä Naantalin brändin vetovoimaisuus. Mutasen mukaan kaavasuunnittelussa on myös pyritty luonnonläheisyyteen, viihtyvyyteen ja pitämään kiinni Naantalin erityispiirteistä. Asukkaiden palautteita on uudessa luonnoksessa pyritty huomioimaan muun muassa rakennusmäärää pienentämällä. Manner-Naantalin osayleiskaavaluonnoksen esitteli Arja Sippola FCG Arkkitehdeistä. Sippola esitteli luonnokseen edellisen esittelykerran jälkeen tehdyt muutokset, joista kävi selväksi, että asukaslukutavoitetta on vähennetty noin 1400 asukkaalla. Tavoite on muutoksen jälkeen noin 5900 asukaan lisäys. Sippolan mukaan vähittäiskaupan yksiköille on kaavoitettu runsaasti vaihtoehtoja ja Naantalin pohjoisosan pellot on koettu maisemallisesti arvokkaiksi, joten rakentamisaikeita siellä on vähennetty. Asukkaiden huolet tulivat hyvin selväksi keskusteluissa ja paikalle saapuneen yleisön kysymyksistä. Eniten ihmetytti kaupungin strategian ja lausuttujen tavoitteiden ristiriita. - Naantaliin halutaan lapsiperheitä, mutta kaavoitetaan vapaat ranta-alueet kalliille kerrostaloasunnoille, jotka ovat nuorten ulottumattomissa, ihmetteli eräs paikalle saapunut kysymyksessään. Ihmetystä herätti myös viheralueiden katoaminen koulujen läheltä. Kirvoittipa kouluasiassa myös kouluverkon supistuminen yleisön huolestumaan siitä, että viheralueiden ja kouluverkon supistamisilla ei ainakaan lapsiperheitä kaupunkiin houkutella. Maankäyttöpäällikkö Elise Lehikoinen kertoi, että suunnittelussa on otettu huomioon kaupungin ikärakenne, jonka mukaan lapsiperheiden määrä vähenee. Kokonaistavoite on kuitenkin lapsiperheiden määrän lisääntyminen. Lammasluodon kaavoitus on herättänyt kuumiakin tunteita viime vuosina. Asukkaat tivasivatkin, että toteutuvatko suunnitelmassa korostetut turvallisuus ja viihtyisyys, jos jo nyt erittäin tiiviisti rakennettuun Meri-Naantaliin tulisi vielä lisää kerrostaloja. Eikä Lammasluodon vihreyden katoaminen rakennusten alle ollut ainoa yleisön huolenaihe. - Luontoarvot ovat Naantalin vetovoimatekijä. Nyt esitetyssä kaavaluonnoksessa ne ovat vaarassa. Kaikkia vihreitä plänttejä ei pidä rakentaa, kuului yleisön harmistuneita kommentteja myös Taimoon ja Humalistoon suunnitellusta rakentamisesta. Tilaisuuteen tullut asukas kertoi taustana, että on muuttanut Naantaliin 60-luvulla ja asunut eri puolilla Naantalia. Asukkaan mielestä pitää huomioida koko elinkaari ja varmistaa nuorille edullisia vuokra-asuntoja. Häntä harmittaa se, että puistoista ollaan jo nyt tekemässä parkkipaikkoja. - Jos viihtyisyyttä aletaan purkaa, eivät nykyisetkään asukkaat koe kaupunkia vetovoimaiseksi. Kaupungin kehitys on muutoin ollut myönteistä, päiväkoteja ja kouluja on rakennettu, sanoo tähän asti Naantalissa viihtynyt asukas. Eräs toinen naantalilainen kertoi muuttaneensa Meri-Naantaliin juuri sen rakentamattoman ja avoimen merenrannan vuoksi. - Jos betonikolosseja rakennetaan osittain meren päälle, miten käy Kalevanlahden ja meren? kysyi huolestunut asukas. Kysymykseen vastasi kaupunginjohtaja Mutanen, että on tärkeää, että pienet metsiköt Lammasluodolla säilytetään. - Ei rakenneta luonnontilaiseen alueeseen – tästä on hyvin tiukasti pidetty kiinni, vastasi Mutanen. Kun useampi kysyjä tivasi, miksi ihmeessä pitää rakentaa ihan rantaan kiinni, maankäyttöpäällikkö Lehikoinen vastasi Lammasluodon suunnitelmista ainakin sen, että alueesta on maksettu seurakunnalle 450 000 euroa, niin siihen pitää rakentaa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikko Rönnholm veti tuossa vaiheessa hieman ajatusta taaksepäin todeten, että ainakaan hän ei ole ollut hankkimassa sitä aluetta siksi, että sinne rakennettaisiin. - Rakentaminen on teidän, virkamiesten, mahdollinen käsitys asiasta. Eikä seurakunta olisi sitä myöskään tuolla hinnalla myynyt, jos olisi tiennyt sinne kaavoitettavan näin paljon rakentamista. On myös aikoinaan sovittu, että alueelle ei rakenneta lisää. Olisi ollut kohtuullista, että vaikka rakentamatta jättäminen on ollut vähemmistön kanta, se olisi ollut mukana tässä esityksessä, totesi Rönnholm. Kaavamuutoksista huolimatta yleisölle tuntui jääneen paljon huolenaiheita. Asukkaiden mielestä Humalistoa ei saa rakentaa täyteen, on varattava tilaa Luonnonmaalle ja sinne vievälle toiselle sillalle, jotta Luonnonmaalle sijoittuva teollisuus sekä saaristossa asuminen ja sinne kulkeminen olisi mahdollista. Joku kysyi myös, onko Naantali pelkkä nukkumalähiö? Kysyjän mielestä kaavoituksessa tulisi kiinnittää enemmän huomioita työpaikkojen luomiseen ja teollisuuden toimintamahdollisuuksien ja niiden työpaikkojen säilyttämiseen.