Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Mielipide: Ristiriitaista alkoholi- ja hyvinvointipolitiikkaa

Hallitus päätti toukokuussa tehdä alkoholilainsäädäntöön muutoksia, jotka lisäävät alkoholin saatavuutta. Tulevaisuudessa ruokakaupoissa, huoltamoissa ja kioskeissa voidaan myydä nelosolutta, vahvaa lonkeroa ja limuviinoja. Monet päihdealan ja terveydenhuollon asiantuntijat ja tutkijat ovat kritisoineet hallituksen linjausta vedoten lisääntyviin terveys- ja muihin haittoihin. Jo tällä hetkellä alkoholi kuormittaa erittäin paljon suomalaisten terveyttä, terveydenhuoltoa ja muuta yhteiskuntaa. Alkoholisairaus on työikäisten yleisin kuolinsyy. Noin 2 600 ihmistä kuolee vuosittain näihin sairauksiin. Lähes puolet sairaaloiden päivystyksiin viikonloppuisin tulevista tapaturmapotilaista on humalassa. Aivovammakuolemat ovat Suomessa yleisempiä kuin muissa Pohjoismaissa. Tyypillinen potilas on juonut liikaa, kaatunut ja satuttanut päänsä. Alkoholi lisää riskiä moniin sairauksiin kuten syöpäsairauksiin, sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin ja diabetekseen. Myös mielenterveyshäiriöiden taustalla voi olla liiallista alkoholin käyttöä. Masennuksen ja ahdistuneisuuden itsehoitona käytetään paljon alkoholia. Toisaalta alkoholin käyttö voi aiheuttaa tai pahentaa näitä sairauksia. Masennushäiriöiden aiheuttama työkyvyttömyys on viime vuosikymmeninä yleistynyt huomattavasti samanaikaisesti, kun alkoholin kulutus on kasvanut voimakkaasti. Muutoksilla on arvioitu olevan ilmeinen yhteys. Lähes joka toinen työkyvyttömyyseläke myönnetään mielenterveyssyistä ja näistä puolet masennusdiagnoosilla. Alkoholin haitallinen käyttö aiheuttaa taakkaa myös muille kuin ongelmakäyttäjille. Arviolta noin 70 000 alaikäisellä on päihdeongelmainen vanhempi. Vanhemman alkoholismi lisää riskiä lapsen psyykkiselle sairastumiselle myöhemmin elämässä. Alkoholi aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain arviolta 1 300-1 400 miljoonan euron kustannukset, joista valtaosa muodostuu sosiaalihuollon, järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidon, eläkkeiden ja sairauspäivärahojen ja noin kymmenesosa terveydenhuollon välittömistä kustannuksista. Alkoholihaitat kuormittavat elinkeinoelämää vähentäen työtehoa, lisäten sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyttä. Hallituksen linjaus sallii nykyistä vahvempien alkoholijuomien myynnin yli 5 000 ruokakaupalle, huoltoasemalle ja kioskille. Myyntipisteiden lisääminen kasvattaa alkoholijuomien kulutusta ja sen myötä haittoja. Noin puolet alkoholista juodaan oluena. On arvioitu, että oluen myynnissä viiden prosentin lisäys nykytasoon verrattuna ja keskimääräisen alkoholipitoisuuden nousu nykyisestä 4,5 prosentista 5 prosenttiin, lisää vuosittain 150 alkoholikuolemaa ja 1 500 sairaalahoitojaksoa. Alkoholin riittämätön saatavuus ei ole Suomessa ongelma, vaan alkoholin liikakäytöstä aiheutuvat terveydelliset ja muut haitat. Alkoholin kulutusta ja haittoja voidaan tehokkaasti vähentää alkoholin saatavuutta rajoittamalla ja hintaa korottamalla. Hallituksen alkoholipoliittinen päätös on ristiriidassa sen omien hyvinvointipoliittisten tavoitteiden kuten väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kanssa, ja tulee heikentämään kansanterveyttä. Jukka Kärkkäinen LT, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Mielenterveysyksikkö