Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Ultrajuoksija kertoo – ”Kun fyysinen kunto pettää, katsotaan mitä löytyy korvien välistä”

Jaakko Vuorinen , 31, on hurahtanut juoksuun. Vuonna 2010 hän juoksi ensimmäiset puoli- ja täysmaratonit, jonka jälkeen juoksutossujen pohjat ovat kuluneet pääosin metsä- ja vuoripoluilla. Samalla myös juoksumatkat ovat pidentyneet. - Cortinassa Italiassa olen juossut pisimmän polkujuoksukisani, 124 kilometriä. Nousumetrejä tuli noin 6500 metriä, joka teki siitä aika mielenkiintoisen kisan, Vuorinen kertoo. Kahden Cortinan reissun lisäksi Vuorinen on juossut Ranskan Chamonix´ssä ja Espanjassa Pyreneiden kansallispuistossa. Suomen kansallispuistot ovat tulleet tutuiksi joko kilpailuista tai harjoitteluympäristöinä. Luonto onkin tärkein syy, miksi hän juoksee mieluummin maastossa kuin maanteillä. - Luonnosta saa isoja kiksejä. Siinä on niin paljon muutakin, kuin juokseminen vaikeissa olosuhteissa. Se on hienoa, kun aurinko nousee vuorien takaa ja valaisee koko laakson. Polkujuoksun ansiosta näkee paikkoja, joihin ei muuten tulisi mentyä. Juokseminen tapahtuu kellonaikaan, jolloin luonto herää. Ultrajuoksun aikana ehtii maisemien lisäksi myös tutkimaan omaa mieltään ja ajatuksiaan. Vuorisen mukaan ultrajuoksukisa on samalla matka itseensä. - Vaikka siellä on muita juoksijoita ja välillä on juttuseuraa, olet lopulta melko yksinäsi. Kaikille ajatuksille ei saa antaa valtaa. Siinä kohtaa kun fyysinen kunto pettää, mitataan korvien väli. Tahdonvoima voi tuoda juoksun maaliin, mutta liiallinen sitkeys voi taittua hulluuden puolelle. - Sen takia reitin varrella on toimitsijoita, jotka tarkkailevat juoksijoiden kuntoa. Kun pääsee tiettyyn tilaan, juoksija voi jatkaa, eikä tajua olevansa huonossa kunnossa. Siksi heitä napsitaan pois reitiltä. Vuorinen itse ei ole joutunut lopettamaan kilpailua kesken huonon kunnon takia. - Mutta kyllä minua on katsottu syvälle silmiin, että onko kaikki kotona ja taju tallella. Mielialan vaihtelut ovat vatsavaivojen tavoin tavallisia ongelmia ultrajuoksijalla. Väsyneenä itku voi tulla kesken matkan. - Sitten täytyy antaa tulla vain ja luottaa, että se hyvä hetki vielä tulee eteen. Polkujuoksu sekoitetaan usein maastojuoksuun. Polkujuoksujen matkat ovat kuitenkin lähes aina maastojuoksun noin kymmenen kilometrin matkoja pidempiä. Polkujuoksu voi olla ultrajuoksua, mutta ultrajuoksun ei välttämättä tarvitse tapahtua maastossa. - Polkujuoksu on yleensä merkityillä poluilla tapahtuvaa luonnossa juoksua. Alusta vaihtelee latupohjista kivikkoon ja kaikkeen siltä väliltä. Polkujuoksujen pituus voi vaihdella muutaman kilometrin kisasta 200 mailiin. UItrajuoksusta puhutaan, kun matkan pituus ylittää maratonin. Ultrapitkiin polkujuoksukisoihin tulee varustautua reittiä ja sen haasteita kunnioittaen. Vuorisen pieni juoksureppu sisältää litran verran nestettä, kuoritakin, otsalampun, energiaa, juoksusauvat sekä esineitä, joita ei toivottavasti tarvita, kuten ensisidettä, hätäpillin, kuupeiton, kännykän ja vessapaperia. Heinäkuun 2. päivä Vuorinen osallistuu Englannissa 110 kilometrin Lake District -polkujuoksukisaan. Tavoitteena on maaliinpääsy, joka toisi hänelle UTMB-pisteitä. Pisteillä hän toivoo saavansa paikan syyskuussa juostavaan Ultra Trail du Mont Blanc -kisaan. - Se on polkujuoksujen kuninkuuskisa, jonka pituus on 166 kilometriä. Korkeusvaihtelut tekevät siitä ainutlaatuisen.