Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Hienoja laitteita, jos osaa käyttää

En todellakaan ole mikään tietotekniikan ja nykyaikaisten laitteiden käytön ekspertti. Kaukana siitä – sen olen viime vuosina joutunut itselleni myöntämään. Vielä ennen älykännyköiden ja tablettitietokoneiden aikaa olisin väittänyt, että pärjään keskimääräistä paremmin kaikkien teknisten vimpaimien kanssa. Olen käyttänyt peruspöytätietokonetta vuosikaudet – kotona, koulussa ja työpaikalla. Mutta kun eteen laitetaan älykännykkä, tabletti tai vaikkapa uusin lelu; älykello, olen harvinaisen usein avuton uuvatti. Tällainen kokemus tuli eteeni, kun viitisen vuotta vanha, uskollinen iPhone alkoi sanomaan työsopimustaan irti. Olin jo kovin tottunut ompun käyttöjärjestelmään – en toki senkään laitteen kaikkia hienouksia osannut hallinnoida, mutta riittävästi. Kun eteen tuli uuden luurin hankinta, totesin, että Applen laitteet ovat budjetin yläpuolella ja nyt taskussani kulkeekin Huawei, jota pyörittää tämä Android-käyttis. Osaan soittaa ja vastata puheluihin sekä lähettää viestejä. Joskus onnistun jopa kuvaviestin lähettämisessä. Olen myös oppinut hyvin taitavaksi laittamaan puhelun pitoon – tosin vahingossa, kun pidän puhelinta poskellani... Vaan siihen se suurinpiirtein jääkin. Kun yritän ladata jotain pdf-tiedostoa netistä, olen aivan hukassa. Mihin se oikein katosi? Joskus löytyy, useimmiten ei. Sama pätee golf-lähtöajan varaukseen. Olen aina hyvin, hyvin epävarma siitä, onnistuiko varaus vai ei. Kerran onnistuin tekemään varauksen väärälle päivälle...oli noloa, kun klubilla sanottiin: ”Onhan täällä sinulle varaus, mutta vasta huomiselle.” Ja sitten tämä viimeisin vempain. Älykello. Ostin ”viisaan” urheilukellon, jota käytän lähinnä golf-kentällä etäisyyksien mittaamiseen. GPS on ihmeellinen asia. Ihmeellistä on kuitenkin myös kellon sielunelämä, tai sitten vika on miehessä, jonka ranteessa kello lepää. Joskus kello kyselee lyöntituloksia, vaikka en ole mitään tuloskorttia käyntiin laittanut, joskus se väittää, että olen ihan täysin väärällä kentällä ja joskus sen mielestä kierros pitäisi lopettaa, vaikka väyliä on vielä jäljellä. Ehkäpä kello onkin minua viisaampi. ”Lopeta jo. Menee niin huonosti”. Marko Vuosjoki