Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Mielipide: Hienosäätöä Naantalissa

Naantalin luottamushenkilöorganisaatiota on tarkoitus uudistaa syksyn aikana. Kysymys on kuitenkin lähinnä vain hienosäädöstä, kun iso uudistus, tavoiteorganisaatio jäi tällä vaalikaudella toteuttamatta. Koko hallinto oli määrä muuttaa tulevia tarpeita vastaavaksi ja lautakuntien määrää ja kokoa sen mukaisesti. Muutoksen pontimena oli tiedossa olevat talouden haasteet ja toisaalta suuri (40-50 henkeä/v) eläkeiän saavuttavien viran- ja toimenhaltijoiden määrän suoma mahdollisuus. Isoa uudistusta ei tullut. Pientä hienosäätöä on toki tehty. Myös palvelustrategiaan kirjattua ateria-, siivous- ja kiinteistöhuollon palveluiden vaihtoehtoista tuotantotapaa on valmisteltu. Oman toiminnan tehostamisen rinnalle tuli tarjous Turusta Arkea Oy:ltä. Valinta osittaisen ulkoistamisen, Arkean ja oman tuotannon välillä on tulossa käsittelyyn syksyllä. Omasta mielestäni taloudelliset tavoitteet vaihtoehdoissa ovat vaatimattomat. Naantalin ympäristöhuollon kustannukset ovat reilusti yli maan keskiarvon. Jos tavoiteltaisiin sitä tasoa, pitäisi kustannusten alentua 1–2 miljoonaa euroa vuodessa. Pöydällä olevat vaihtoehdot sisältävät noin 0,5 miljoonan euron kulusäästöt vuodessa. Ulkoistaminen kokonaan Arkealle naulitsisi muuta maata korkeamman kustannustason useiksi vuosiksi. Toisaalta ei ole takeita siitä, että ympäristövirasto kykenisi edes 0,5 miljoonan vuotuisiin säästöihin. Sote-uudistuksen takia kaupungin tarjoamien palvelujen tarvetta ja siten sopimusten laajuuttakin on vielä vaikea arvioida. Sote-uudistuksessa menojen rahoitusta siirretään kunnilta valtiolle. Kunnallisveroa on tarkoitus alentaa 12 prosenttiyksikköä. Samalla kuntien oikeutta nostaa veroprosenttia rajattaisiin. Naantalin veroprosentiksi jäisi siten 6,5 prosenttia. Toki veroprosentin leikkaus tuntuu hallinnon kannalta rajulta. Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Naantalissa yksi veroprosentti ja kiinteistöveroprosentit tuottavat euroja enemmän kuin maassa keskimäärin kuntalaisten korkeamman tulotason ja kiinteistöjen korkean verotusarvon ansiosta.Toisaalta verotuloilla katetaan menoja vähemmän kuin maassa keskimäärin. Kaupungilla on siis muita tuloja (satama, Naantalin Energia, vuokratuottoja, vesilaitos ja maankäyttötuotot ym). Tulojen menetys ei siis ole niin suuri, mitä 12 prosentin veronalennuksesta voisi päätellä. Sote-uudistus ehkä korottaa Naantalin menoja, mutta nykyisellä sosiaalitoimen menokehitysvauhdilla puntit ovat pian tasan. Naantalilla on ollut aikaa tehostaa ja sopeutua tulevaan. Saavutukset ovat olleet oikean suuntaisia, mutta vaikutukset varsin laihoja. Tuloksia on tullut lähinnä terveystoimessa ja sivistysvirastossa. Viime vuonna ympäristöviraston nettomenot kasvoivat ja talousarvion ylitykset olivat paikoin merkittäviä, vaikka tiedossa oli Nesteen 2,6 miljoonan euron satamatulon jäädytys. Vanhushuollossa pelkät menojen ylitykset olivat enemmän, mitä 0,5 prosenttiyksikön veronkorotus tuottaisi. Varojen käyttö on paikoin siis yhä varsin suurpiirteistä. Kaupunginhallitus on edellyttänyt hallintokunnilta uusia mittareita, joilla ne osoittavat tehokkuutensa. Näitä mittareita on osoitettu kovin vähän. On syytä huomata, että Naantalissa, missä veroprosentti, kiinteistövero, satama ja maankäyttötulot tuottavat keskimääräistä enemmän, useimmat taksat kuten vesimaksut, liittymismaksut ja jätevesimaksut ovat silti maan korkeimpia. Varsinais-Suomi on niin vauras, olosuhteet edulliset ja henkilökunta taitavaa, että täällä palvelujen painotetut kustannukset saisivat olla enintään maan keskiarvossa – mieluimmin sen alle – laadusta kuitenkaan tinkimättä. Vastuu palveluiden laadusta ja kustannuksista tulee kuitenkin aina säilyttää naantalilaisten omissa käsissä, jos suinkin on mahdollista. Juha Haapakoski Naantali