Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Suomalaisilla on kaapissaan tuttu ihmeaine kuitu - Kaura ja ruis hellivät suolistoa, todistaa tuore tutkimus

Kuitu hillitsee painonnousua, alentaa kolesterolia ja hellii suoliston mikrobistoa. Uusi tutkimus kertoo, miten ruis ja kaura hyödyttävät kehoa. Monet pyrkivät laihtumaan ja kohentamaan terveydentilaansa vähentämällä leivän ja muut hiilihydraatit minimiin ruokavaliostaan. Ei kuitenkaan kannattaisi, kertovat kuitua käsittelevät tutkimukset. Kuidun lisääminen ruokavalioon voi hillitä painonnousua ja vähentää maksan rasvoittumista. Uusi tutkimus selvitti, mitä suolistossa tapahtuu, kun ruis- ja kaurakuidun määrä ruokavaliossa lisääntyy. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan kaura- ja ruiskuiduilla on monia positiivisia vaikutuksia erityisesti suolistolle. Ne lisäävät hyödyllisten mikrobien määrää suolistossa ja parantavat kolesteroliaineenvaihduntaa sekä alentavat maksan tulehdustilaa. Kuitujen lisääminen hiirien ruokavalioon myös hillitsi niiden painon nousua. ”Kun kuituja syödään monipuolisesti, erilaiset terveyttä edistävät aineenvaihduntareitit aktivoituvat. Tutkimuksen tärkein havainto onkin professori Marjukka Kolehmaisen mukaan se, että kuiduista saatavat hyödyt ovat hyvin monipuolisia. Kaura- ja ruiskuidut vaikuttavat mikrobistossa eri tavoilla, mutta molemmat tuovat terveyshyötyjä. Tässä tutkimuksessa ne alensivat muun muassa kolesterolia. – Kun kuituja syödään monipuolisesti, erilaiset terveyttä edistävät aineenvaihduntareitit aktivoituvat ja saamme elimistössämme laajakirjoisemmin terveyshyötyjä, Kolehmainen sanoo. Hän neuvoo syömään joka päivä 25–35 grammaa kuitua eri lähteistä, kuten nykyinen ravitsemussuosituskin suosittaa. Hyviä lähteitä ovat esimerkiksi täysjyväleipä, puuro, mysli, monet vihannekset ja marjat. Hiirillä tehdyssä kokeellisessa tutkimuksessa eläimiä ruokittiin terveyden näkökulmasta epäedullisella ruokavaliolla eli sellaisella ruualla, jonka tiedettiin tässä koe-eläinmallissa lihottavan ja aiheuttavan rasvamaksaa. Paljon rasvaa ja vähän kuitua sisältävä energiatiheä ruokavalio on niin sanottu tyypillinen länsimainen ruokavalio. Tutkijat lisäsivät hiirten energiatiheään ruokavalioon kaura- tai ruiskuitua. He seurasivat, miten hiirten paino kehittyi ja minkälaisia vaikutuksia kuidulla oli hiirten aineenvaihduntaan ja suolistomikrobistoon. Tutkijat havaitsivat, että kuidut lisäsivät terveydelle edullisten mikrobien kasvua suolessa. Kaurakuitu lisäsi Lactobacillus-suvun ja ruis Bifidobacterium-suvun mikrobien kasvua. Mikrobien kasvu paransi kolesteroliaineenvaihduntaa, mikä johtui kuitujen erilaisesta vaikutuksesta sappihappojen ja lyhytketjuisten rasvahappojen aineenvaihduntaan. Kuitujen käyttö myös hidasti energiatiheään ruokavalioon liittyvää painonnousua. – Länsimainen ruokavalio yksipuolistaa suolissa asuvien mikrobien lajikirjoa, ja se monesti edesauttaa terveyden kannalta epäedullisten mikrobien kasvua, Kolehmainen sanoo. ”Kun vapaaehtoiset koehenkilöt ovat syöneet paljon ruista, olemme nähneet heidän sokeriaineenvaihduntansa parantuneen, matala-asteisen tulehduksen lieventyneen ja vyötärön kaventuneen. Energiatiheä ruokavalio esimerkiksi kohottaa matala-asteisen tulehduksen riskiä. Paljon energiaa sisältävä ruokavalio lisää myös painoa. Kuitupitoinen ruokavalio vaikuttaa Kolehmaisen mukaan siten, että kuituja hyödyntäville bakteerilajeille syntyy paremmat elinolosuhteet. Se tarkoittaa monipuolisempaa bakteerilajistoa suolistossa, jolloin sinne pääsee kotiutumaan terveyden kannalta edullisempia bakteereja. Niiden aineenvaihdunta kehittää tuotteita, jotka edesauttavat suolen seinämän hyvinvointia ja vahvistavat solujen liitoksia. Epäedulliset aineenvaihduntatuotteet eivät silloin pääse soluista läpi yhtä helposti kuin vähäkuituisessa ruokavaliossa. – Erityisesti rasva-aineenvaihdunta muuttuu edullisemmaksi, Kolehmainen sanoo. Hiirille tehdystä tutkimuksesta ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä kuidun vaikutuksesta ihmisten suolistobakteeristoon. Kolehmainen toteaa kuitenkin, että myös ihmisille tehdyissä kokeissa kuidulla on havaittu olevan positiivisia terveysvaikutuksia. – Kun vapaaehtoiset koehenkilöt ovat syöneet paljon ruista, olemme nähneet heidän sokeriaineenvaihduntansa parantuneen, matala-asteisen tulehduksen lieventyneen ja vyötärön kaventuneen, Kolehmainen luettelee. Jotta kuitujen hyvät vaikutukset saataisiin parhaiten hyödynnettyä, kannattaa niitä syödä mahdollisimman monipuolisesti. Viljatuotteiden lisäksi esimerkiksi marjat, hedelmät ja vihannekset ovat hyviä kuidunlähteitä. Suomessa kuitua saadaan Kolehmaisen mukaan tehokkaasti etenkin täysjyväviljasta, joka sisältää suhteessa enemmän kuitua esimerkiksi hedelmiin ja marjoihin verrattuna. Suomalaiset syövät paljon täysjyväleipää, mutta täysjyväviljoja voi käyttää myös vaikka puuron ja myslin muodossa. Koska suomalaiset ovat alttiita korkealle verenpaineelle, Kolehmainen kehottaa kiinnittämään leivässä huomiota suolan määrään. Hän suosittelee tuotteita, jotka sisältävät maksimissaan gramman suolaa sataa grammaa kohden. – Ne tuntuvat pieniltä määriltä, mutta koska syömme paljon leipää, on siitä saatava suola pitkällä aikavälillä merkittävää, Kolehmainen sanoo. Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön, VTT:n Elintarvikeratkaisut-tiimin ja Hongkongin yliopiston yhteistyönä tehdyn kokeellisen tutkimuksen tulokset julkaistiin Molecular Nutrition and Food Research -lehdessä.