Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Kolumni: Pitkänsillan Pikku Naantali

Naantalilaisia oli vuodenvaihteessa rapiat 19 000. Onko se paljon vai vähän, riippuu tarkastelukulmasta. Naantalille se on uusi pitkään tavoiteltu ennätys, mutta siitä huolimatta Naantalimme on edelleen pikkukaupunki. Sata vuotta sitten, itsenäisyyden alkuvuosina naantalilaisia oli kahdeksisen sataa. Sotavuosina, aikana jolloin kaupunki täytti 500 vuotta, se oli edelleen maamme pienin. Pienuus toi kaupungille tunnettuutta. Helsingissä on Pikku Naantali. Turussa oli yksi Pikku-Berliineistä, mutta se on eri tarina. Helsingin keskustan korttelit on nimetty. Kruunuhaan korttelit saivat nimensä maanisäkkäitten mukaan. Alueen suurin kortteli on Hevonen. Yhdeltä sivulta sitä rajaa Liisankatu, joka tunnetaan värssystä ”Liisankadulla samassa talossa kuin Matti Makkosen ruumisarkkuliike...”. Kortteliin rakennettiin 1920-luvulla massiivinen, kaupungin ja Pohjoismaiden suurin asuinrakennus. Sen suunnitteli arkkitehti Einar Flinckenberg, jonka muita töitä ovat muun muassa Hakaniemen kauppahalli ja Kaisaniemen kansakoulu. Rakennus kohosi kolmessa vaiheessa vuosina 1923 - 1927 Unioninkadun ja Siltavuorenrannan kulmaan, Pitkänsillan pieleen. Tyyliltään se edustaa 1920-luvun klassismia. Rakennuksessa on yhdeksän porrasta ja 128 asuntoa. Valmistumisen jälkeen taloa rempattu viitisenkymmentä kertaa ja vuonna 1977 sen ullakko paloi. Kahdeksan- ja yhdeksänkerroksisen talon kaksi alinta kerrosta on liiketiloja varten. Siltavuorenrannan puolella avautui vuonna 1924 elokuvateatteri Union. Vuosituhannen vaihteessa se tunnettiin New Yorkina. Tällä vuosituhannella sen ovet sulkeutuivat. Nyt tiloissa toimii taas teatteri, Teatteri Union. Sotien jälkeen talossa asui noin 1500 asukasta, enemmän kuin silloisessa Naantalissa. Siitä kutsumanimi Pikku Naantali. Kun jakaa asukkaiden määrän asuntojen luvulla, asumisväljyydestä tuskin on puhuttu, mutta sodanjälkeisessä asuntopulassa vähemmätkin neliöt kelpasivat, etenkin alivuokralaisille. Harvalla kaupungilla on kaima omassa maassaan. Naantalilla on, vaikka Naantalia ei enää tunnetakaan pienuudesta. Raimo Vahtera