Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Naantalilaista Anu Åbergia kiehtovat ikonimaalauksen perinteet - ”Maalarin salkusta voi löytyä jänisliimaa, vodkaa, valkoviiniä, härän sappea tai vaikka valkosipulia”

Naantalilaista Anu Åbergia , 52, kirkkotaide on aina ollut lähellä ja se on kiinnostanut. Åberg työskentelee Turun Tuomiokirkossa kanttorina. – Yhtenä päivänä kirjoitin Facebook-seinälleni, että missä evankelis-luterilainen voisi oppia maalaamaan ikoneita. Selvisi, että Maarian seurakunnassa se oli mahdollista. Siellä Åberg maalasi ensimmäiset ikoninsa keväällä 2019. Tämän jälkeen hän jatkoi harrastusta Naantalin opistossa. Ikoni on ortodoksisen kirkon uskon harjoittamiseen käytettävä esine. Ne ovat maalattua teologiaa ja uskonoppia – kuvia, jotka kertovat kirkon uskosta. Kuvat esittävät usein esimerkiksi Neitsyt Mariaa, pyhimystä, enkeliä tai raamatullisia tapahtumia. Etevät ja kokeneet maalarit osaavat luoda tradition ja tietämyksen pohjalta variaatioita, mutta yleensä ikonit jäljennetään tai maalataan tarkasti mallista. Jokaiseen maalattuun ikoniin jää Åbergin mukaan tekijän oma kädenjälki. Tekijä voi päättää esimerkiksi joitain värejä itse. On kuitenkin asioita, joita ei saa muuttaa. – Esimerkiksi Marian viitan väriä ei voi päättää itse, koska sininen on Marian väri. On se joskus punainenkin, Åberg kertoo. Ikoni maalataan puualustalle temperaväreillä. Ne ovat pigmenttijauheita, jotka sekoitetaan valkoviini-munankeltuais-seokseen. – Välineet ovat todella perinteisiä, joka on kiinnostavaa. Maalarin salkusta voi löytyä jänisliimaa, vodkaa, valkoviiniä, härän sappea tai vaikka valkosipulia, Åberg luettelee. Ensimmäisenä ikoniin tehdään yleensä kultaus. Ikonissa esiintyvillä henkilöillä on usein sädekehä, joka voidaan maalata tai kullata. – Aloittaessani minulla oli kova halu päästä maalaamaan ja opettelin kultaamaan Youtube-tutoriaalien avulla. Vähän kantapään kautta se meni. Tekniikat on ihan hyvä oppia kädestä pitäen. Edes korona ei estänyt Åbergin edistymistä ikoninmaalaus harrastuksessa. Hän sai keväällä opettajan Zoom-yhteyden päähän. – Ja niin minä tein polimenttikultauksen etänä! Opettaja ei aluksi voinut uskoa, että siitä voitaisiin selvitä, Åberg sanoo. Polimentti - eli kiiltokultaus on yksi lehtikultauksen menetelmistä. Se on tunnettu jo tuhansia vuosia. Kun kultaus on valmis, se lakataan. Maalausten annetaan kuivua vähintään kaksi viikkoa, jonka jälkeen ne öljytään. Tämän jälkeen ikonia ei voi enää muokata. Ikonia ei perinteisesti signeerata. Ikonin voi siunata käyttöön ortodoksikirkossa, jolloin se myös leimataan. Siunattua ikonia ei ole soveliasta myydä. Lahjaksi sen voi kuitenkin antaa. – Kun äitini täytti 80-vuotta annoin hänelle ikonin lahjaksi, jonka olin käyttänyt siunauksessa. Viimeksi, kuluneena keväänä Åberg maalasi Kärsimyksen Jumalanäiti -kuvan. Kuvassa Jeesukselle tuodaan kärsimyksen merkit; risti, viinietikkakannu ja sieni, jolla kostutettiin Jeesuksen huulia hänen ollessa ristiinnaulittuna. – Koska kuvassa Jeesus on lapsi, hän säikähtää niitä ja hänen sandaalinsa putoaa. Mielestäni nämä tarinat kuvien takana ovat äärettömän hienoja. Åbergille on tärkeää maalata ikoneja ortodoksisten perinteiden mukaan. – Mielestäni se traditio on hieno. Vaikka tavallaan saisin luterilaisena maalarina tehdä vapaammin, hommasta menee silloin mielestäni idea. Entä vaatiiko ikonin maalaus hengellisyyttä? – Mielestäni riittää se, että haluaa oppia. Jeesus on kaikille tuttu ja kirkkotaide kuuluu kaikille. Kyllähän siitä tietysti enemmän saa, jos tietää ja on kiinnostunut asioista. Vaikka Åbergilla on pienestä pitäen kynä pysynyt hyvin kädessä, hänen mukaansa kaikki voivat onnistua ikoninmaalauksessa. – Tiedän maalareita jotka ovat onnistuneet loistavasti, vaikka käsi ei olisikaan kovin vakaa.