Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Äitinsä kuolemaan saattanut Markus Jalonen toivoo tukea saattohoitoon osallistuville omaisille - Raision terveyskeskussairaalan akuuttiosastoa hän kiittää lämmöllä

Markus Jalonen , 39, saattoi joulu-tammikuussa äitinsä kuolemaan Raision terveyskeskussairaalan akuuttiosastolla. Sen saattohoitohuoneessa äiti vietti liki kolme viikkoa vaikka aluksi hän oli osastoa peläten oli halunnut siirtyä kuolemaan Karinakotiin Turkuun. – Me olimme siinä kaksi päivää ehditty olla, niin hän sanoi, että ei hän kyllä oikein näe mitään syytä miksi osastolta pitäisi pois lähteä. Hän oli omassa huoneessaan ja siellä oli kaikki mitä osasi kuvitella tarvitsevansa, Jalonen kertoo. Aiemmin äiti oli kuullut pelottavia asioita akuuttiosastosta, ja oli hänellä itselläänkin sieltä epämiellyttävä kokemus vuodelta 2013, jolloin hän oli sairastunut imusolmukesyöpään. ”Käytävälle kuolemaan” Äidin kuuleman mukaan akuuttiosastolla ihminen pistettäisiin käytävälle kuolemaan, hoitajia ei olisi missään ja osastolla joutuisi olemaan nälissään eikä edes vettä saisi. – Väärää tietoa, sanoo Jalonen. Hänen kokemuksensa ovat myönteiset. – Aistin sen kiireen mikä hoitajilla osastolla oli, mutta siitä huolimatta se ei mitenkään välittynyt sinne meidän varsinaiseen saattohuoneeseen. Sinne oli ihmisillä aina aikaa tulla. Hoitajat ottivat minut hyvin vastaan, toisaalta omalla tekemiselläni halusin pelata heille niin paljon aikaa kuin mahdollista. Harkitsematonta Jalonen pahoittelee osaston mainetta. Negatiivisten seikkojen levittämistä hän pitää harkitsemattomana tekona. – Kun ihmiset joutuvat käsittelemään sitä, että kaikki loppuu, ja muutenkin saattaa pelottaa, se on aivan hirvittävän ahdistava tilanne näille potilaille. On ikävää että yleensä vain niistä negatiivisista asioista puhutaan, kun nimenomaan pitäisi luoda toivoa ihmisille. Raision sairaalan henkilökunnalle olen äärettömän kiitollinen, Jalonen sanoo. – 90 prosenttia kaikesta informaatiosta mitä kuullaan, on negatiivista, vaikka todellisuudessa Raision akuuttiosasto, on omaa toimintaansa arvioinut ja 90 prosenttia palautteesta on hyvää. Nyt sitten tämä 10 prosenttia on ottanut sen ylivallan, Jalonen pohtii. Akuuttiosaston osastonhoitaja Kim Asunta sanoo, että palautetta kerätään jatkuvasti. – Liki 90 prosenttia jätetystä palautteesta on kiittävää. Niinhän se on: yleensä huonosta palvelusta kerrotaan kaikille ystäville, mutta jos on hyvää palvelua, siitä harvemmin muistetaan kertoa, Asunta sanoo. Yhteistoiminta-alue Akuuttiosasto antaa saattohoitopalvelua Raision ja Ruskon yhteistoiminta-alueella - ruskolaisia on Jalonenkin, samoin oli äiti. Akuuttiosastolla saattohoitoa on kehitetty järjestelmällisesti vuodesta 2013 lähtien, jolloin kaksi vakituista hoitajaa päätti saattohoidon erikoistumiskoulutuksen. Tällä hetkellä kaksi hoitajaa lisää käy samaa koulutusta. Osastonhoitaja kertoo, että kehittämiseen ovat kuuluneet esimerkiksi saattohoitohuoneen kodinomaisemmaksi muuttaminen, kipupumppujen hankkiminen sekä koulutus. Kotisairaala Yksi kehittämistoimista on ollut kotisairaalan perustaminen. Siksi saattohoito on nykyään mahdollista myös kotona asuville, mistä vastaa vuonna 2016 avattu kotisairaala kotikäyntejä tekevine hoitajineen. Akuuttiosastolla oli viime vuonna 1052 potilasta, joista 95 menehtyi. Keskimäärin potilaat ovat hoidossa 10 vuorokautta. – Potilaiden vaihtuvuus on aika iso. Tämä on kiireinen osasto. Viime vuoden lopulla kotisairaala rupesi tekemään yövuoroja, ja tarvittaessa sen hoitajat tulevat avuksi akuuttiosaston puolelle, Asunta kertoo. Tuolloin kotisairaalan väkeä lisättiin kolmella sairaanhoitajalla. – Varsinais-Suomessa meidän kotisairaalamme on ainut, joka tekee puhtaasti 3-vuorotyötä. Jos potilas haluaa menehtyä kotonaan, nyt se pystytään paremmin järjestämään, ja jos potilasta rupeaa kotona pelottamaan, aina pääsee osastolle. Poismenot Markus Jalosen äiti olisi helmikuun lopulla täyttänyt 65. Isoisä oli kuollut samaan sairauteen kaksi vuotta sitten, mutta hän eli sitä sairastaen peräti 25 vuotta. – Olen joutunut katsomaan kahden minulle hyvin rakkaan ihmisen poismenoa sillä tavalla että he hiipuvat, sammuvat pois. Viimeiset neljä vuorokautta äidin huoneessa olivat Jaloselle mullistavia. Tarvittaessa omaiselle järjestetään lisävuode hoitohuoneeseen. – Olin hänen omaishoitajanaan hyvin intensiivisesti tässä loppuvaiheessa. Näet, haistat, kuulet - kaikille aisteille tulee sellaista signaalia mitä ei haluaisi nähdä tai kokea mitenkään, se on niin kaukana miellyttävyysalueelta. Se pistää pään prosessoimaan niin moniulotteisesti tätä elämää. Siihen neljään päivään mahtuu ilon kyyneleitä, surun kyyneleitä, äärettömän paljon myötätuntoa, uuden asian oivaltamista. Menneissä ongelmissa tai ilon asioissa, niistä saa johdateltua itselleen, että näinhän tämän juuri pitkin mennä. Yliluutnantin panos Markus Jalonen on opistoupseeri, yliluutnantti Heikkilän kasarmilla Turussa. Äidin kuolema on tuore ja sen prosessointi kesken, mutta mies kertoo sen muuttaneen häntä. – Kaikki painoarvot, painopisteet, miten haluaa elämänsä voimavaroja ohjata, muuttuivat omalla kohdallani, ja kulmat pyöristyivät aika paljon. Minäkin olen aika rosoinen kaveri ollut, ehdoton, taipumaton. Nuori tunteikas kapiainen, semmoinen, ettei sitä kaikkia kolisteluja niin kauheasti ole tullut välteltyä. Mutta nyt osaa antaa paljon enemmän arvoa asioille elämässä. Kaikille muille. Sieltä vanhasta omasta minäkeskeisestä elämästä on avautunut sillä lailla, että enemmän ottaa kaiken vastaan mitä elämä tarjoaa. Yhteiskunnalliseen keskusteluun! Markus Jalosen mielestä yhteiskunnalliseen keskusteluun olisi nostettava se, pitäisikö halukkaille omaisille mahdollistaa saattohoitoon osallistuminen nykyistä paremmin. Hänestä pitäisi. – Jos sellaista rupeaa esimerkiksi mun ammatissani tekemään, niin minun pitää olla palkattomalla virkavapaalla. Ihan kuka tahansa voi kuvitella mitä se on esimerkiksi viimeiset puolitoista kuukautta ilman palkkaa, Jalonen sanoo. Hän itse käytti osin virkavapaata ja osin oli lomalla äitiänsä saattaessaan. – En siellä aluksi ollut kaikkia öitä, niin halusin sitten päiväsaikaan äitini pestä, ja säästin varmaan hoitohenkilökunnalta tunnin työn sillä. He pystyivät silloin keskittymään muihin potilaisiin. Jalonen sanoo, että koko yhteiskunta lepää sairaanhoidon päällä. – Jos se ei toimi, meillä ei toimi täällä Suomessa kohta enää mikään. Ja se toimii Suomessa todella hienosti. Raision terveyskeskussairaalan akuuttiosastolla työskentelee 2 lääkäriä, 17 sairaanhoitajaa, 7 lähihoitajaa, 2 fysioterapeuttia ja toimintaterapeutti, osastonhoitaja sekä apulaisosastonhoitaja. Osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja vastaavat sekä akuuttiosastosta että kotisairaalasta. Kotisairaalan puolella on 7 sairaanhoitajaa, ja akuuttiosaston lääkäri vastaa myös kotisairaalan potilaista.