Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Erityisherkkä saattaa kuormittua muita enemmän - Raisiossa toimiva voimaryhmä antaa tukea jaksamiseen

Erityisherkkyyteen on kiinnitetty viime vuosina yhä enemmän huomiota ja piirteen ominaisuuksia on tutkittu sekä opittu ottamaan huomioon niin psykologiassa kuin arjessa. Erityisherkkyyden erityinen puoli on se, että erityisherkällä saattaa kestää kauankin ymmärtää olevansa erityisherkkä. Koska herkkyys on kautta aikain pidetty merkkinä haavoittuvasta ihmisestä, moni erityisherkkä kätkee tunteensa ulkopuolisilta täysin. Erityisherkkyys on synnynnäinen temperamenttipiirre, joka ilmenee jopa joka viidennellä ihmisellä. Erityisherkkyys tarkoittaa hermoston tavallista herkempää reagointikykyä ja aistiärsykkeiden syvällistä käsittelemistä. Erityisherkkyys ei ole vika, eikä se ole diagnosoitava sairaus. Se ei myöskään ole sama asia kuin hauraus, ujous, pelokkuus tai yliherkkyys. Tyypillistä erityisherkille on muun muassa rakkaus taiteeseen ja luontoon, vahvat tunteet ja tunnereaktiot, yksityiskohtien huomioiminen sekä muiden ihmisten syvällinen ymmärtäminen. Erityisherkkä voi olla poikkeuksellisen luova, empaattinen ja intuitiivisesti älykäs. Ryhmästä vertaistukea Raision Olkkarissa Raisiolainen Marja Kannisto ymmärsi jokunen vuosi sitten olevansa erityisherkkä. Nyt hän vetää erityisherkille suunnattua Voimavara-ryhmää Raisiossa. Suomen Erityisherkät ry:n Voimaryhmä-hanke haluaa tarjota erityisherkille vertaistukea sekä keinoja erityisherkkyyden muuttamiseksi toimivaksi voimavaraksi. – Ryhmät halutaan pitää pieninä, maksimissaan kuuden henkilön kokoisina. Ensimmäinen ryhmä oli Raisiossa jo keväällä, vaikka haasteita kokoontumisissa toki koronan vuoksi oli. Nyt syyskuun alussa alkaa toinen ryhmä, johon paikkoja vielä löytyy. Koska kyseessä on prosessi, pitää osallistumisen olla sitovaa koko kurssin ajan, sanoo Kannisto. Voimaryhmässä jokainen asettaa henkilökohtaisen tavoitteen, jota kohti pyrkii muiden voimaryhmäläisten ja ohjaajan kannustuksella. Tavoite voi liittyä työhön, parisuhteeseen tai omiin unelmiin. Ryhmän jäsenet tukevat toinen toisiaan ja ohjaaja auttaa heitä saavuttamaan tavoitteitaan ratkaisukeskeisin keinoin. Ryhmä kokoontuu Olkkarissa, Raisiontori 6, joka toinen viikko yhteensä kahdeksan kertaa. – Vetämässäni ryhmässä keskustellaan esille nousevista asioista, mutta sen lisäksi tehdään myös paljon toiminnallisia harjoitteita. Itse en välttämättä osaa antaa oikeita vastauksia aina, mutta ryhmäläisten keskuudesta tulee usein hyviä neuvoja eri tilanteisiin, mitä kukin on parhaaksi havainnut. Vertaistuki on tärkeää, sillä moni erityisherkkä voi asian tajutessaan ajatella, että toimii tai tuntee jotenkin oudosti. Ryhmässä sitten saattaakin havaita, että se ei ole yhtään outoa erityisherkkien kohdalla, Kannisto tsemppaa. Ryhmään mukaan pääsemiseksi ei ole olemassa kriteerejä. Riittää, kun ihminen tuntee olevansa erityisherkkä. Erityisherkkyys ei ole jotain, mikä syntyy äkkiä, vaan yleensä ihminen on ollut koko elämänsä erityisherkkä, mutta oivaltanut asian vasta myöhemmin. Niinpä Kanniston mukaan ryhmään tulijatkin ovat sellaisia, jotka ovat vasta vähän aikaa sitten oivaltaneet olevansa erityisherkkiä. – Erityisherkkyys voi olla lopulta hieno vahvuus, kunhan erityisherkkä oppii tuntemaan omat rajansa ja erottamaan omat tunteensa muiden tunteista. Koska yleensä erityisherkät ovat alttiita vaistoamaan muidenkin tunteet, varsinkin ne negatiiviset, saattaa helposti uupua ja palautuminen esimerkiksi työelämässä kestää normaalia kauemmin, muistuttaa Kannisto. Erityisherkän energia kuluu helposti tunteiden peittelyyn ja prosessointiin Yleensä ajatellaan, että erityisherkät ovat sisäänpäin vetäytyviä introvertteja, mutta Kannisto kertoo itse olevansa elämyshakuinen ekstrovertti. Siksi erityisherkkyyden ymmärtäminen muissa ihmisissä ei ole välttämättä ihmisille helppoa, koska erityisherkkä ei välttämättä halua näyttää tunteitaan. Erityisherkän kokemat tunnereaktiot saattavat olla melko kuluttavia, vaikkei sitä ihmisestä päälle päin näy. Erityisherkät ry:n nettisivuilta löytyy Elaine Aronin 1990-luvulla tekemä jaottelu niistä neljästä kohdasta, jotka koskevat erityisesti erityisherkkiä ja vaikuttavat heidän käytökseen. Yksi niistä on syvällinen tiedon prosessointi. Erityisherkkä käsittelee havaintoja ja tietoa syvällisesti. Hän miettii eri vaihtoehtoja, vertaa tietoa aiempaan tietoon tai kokemuksiin ja yhdistää ulkoiset ja sisäiset havainnot kokonaisuudeksi. Toinen asia on kuormittumisalttius. Erityisherkkä stressaantuu liiallisesta aistimus- tai tietomäärästä. Monipuolinen, intensiivinen tai pitkäkestoinen tapahtuma voi viedä hänen voimansa, jotka palautuvat lepäämällä, rajaamalla aistimuksia tai poistumalla tilanteesta. Juuri kuormitusalttius on se, minkä vuoksi erityisherkän on hyvä oppia tuntemaan omat rajansa sekä voimavaransa niin työelämässä kuin vapaallakin. Kolmanneksi Aron on listannut vahvan eläytymiskyvyn, jossa tunteet ja tuntemukset voivat olla voimakkaita. Erityisherkällä on kyky liikuttua, vaikuttua ja asettua toisen asemaan helposti. Neljäntenä piirteenä erityisherkillä ovat hienovaraiset aistihavainnot. Erityisherkkä tarkkailee sekä ympäristöään että sisäisiä kokemuksiaan, ja tekee niistä tarkkoja havaintoja. Herkän aistit eivät kuitenkaan ole paremmat kuin muilla, vaan kyseessä on hermoston herkkä reagointi. www.erityisherkat.fi -sivulta löytyy myös muutama testi, jotka voivat auttaa pohdinnassa siitä, onko erityisherkkä. Ilmoittautuminen Raision Voimaryhmään tapahtuu https://voimaryhmat.fi/tukea/ -linkin kautta tai Suomen Erityisherkät .fi -nettisivujen kautta.