Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Itsensä sparraaja korottaa yo-arvosanojaan - Tapani Sällylä uskoo vastanneensa asian vierestä, mutta sekään ei huoleta

Raisiolainen Tapani Sällylä , 58, teki töitä täydet tunnit torstaina vastatessaan ylioppilaskokeissa uskonnon kysymyksiin. – Aika puhki olen. Kuusi tuntia meni. Kyllä se tiristää. Vähän kuin jumpassa olisi ollut, vaikka lihaksissa ei tunnukaan, Sällylä tuumasi Turun keskustassa VPK :n talosta kello 15 ulos astuttuaan. Siellä Sällylän koe oli siksi, että hän korottaa yo-arvosanojaan opiskelemalla Turun iltalukiossa, ja se on VPK-talon viereisellä tontilla. Samasta oppilaitoksesta hän on saanut yo-lakkinsa opiskeltuaan siellä 2016-17. Sällylä vastasi kysymyksiin ortodoksisesta uskonnosta harjoittaakseen ja laajentaakseen ajatteluaan, itseään sparratakseen. Itse hän on evankelisluterilainen. – En halua olla yksisilmäinen. Olen kirjoittanut myös elämänkatsomustiedon, Sällylä kertoo. Aivan putkeen ei vastaaminen Sällylän mielestä mennyt, ja L-arvosanaa hän ei usko saavansa. – Uskon kirjoittaneeni asian vierestä, hän sanoi. Kokeen jälkeen Sällylä suuntasi vielä Turun pääkirjastoon lukemaan perjantaista äidinkielen ja kirjallisuuden lukutaidon koetta varten. Filosofian kokeeseen hän on myös ilmoittautunut, samoin Saamen kielen kokeeseen. – Ajatus on mennä lomalla Lappiin. Olisi hienoa puhua paikallisten kanssa ainakin muutama sana, Sällylä selittää. Sitkeästi ja murheitta Sällylästä saa kuvan valoisasta ja huolettomasta ihmisestä. Toisen katseen hän kohtaa rauhassa ja silmissä on levollinen ja ystävällinen katse. – Olen sitkeä, en sorru vastoinkäymisiin. En paljon murehdi. En näitä kokeitakaan - paitsi että eihän minulla ole painetta, kun on lakki jo tallessa, Sällylä sanoo. Sällylä on Turussa syntynyt ja kasvanut, mutta peruskoulun jälkeen hän opiskeli merkonomiksi Raision kauppaoppilaitoksessa 1980-luvulla. Kauppakorkeaan hän pääsi 1990, ja opiskeluoikeus on siellä edelleen. Mutta perheen takia oli aikanaan keskityttävä työntekoon. Lapset ovat syntyneet 1994, -97 ja -99. Sällylä asui perheineen Raisiossa 90-luvun, sitten väliin Liedossa ja eron jälkeen vuodesta 2005 taas Raisiossa. – Olen nykyään vapaa tekemään mitä haluan. Nyt pistän itseäni likoon ylioppilaskokeissa. Tämä hupi maksaa 28 euroa per koe, sen rahan saa huonompaankin laitettua. Ei ole harrastuksena kauhean kallis, Sällylä sanoo. Hyviä työpaikkoja Matkan varrella Sällylä sanoo olleensa hyvissä työpaikoissa kuten myyjänä ja henkilöstövuokrausfirmassa, jossa hän vietti 9 vuotta järjestäen töitä muille. Sitten hän oli työtön ja sitten työllisyystöissä, viimeksi Vaisaaren koulussa koulunkäyntiavustajana helmikuusta heinäkuuhun. Puu- ja metallityön opettajaa hän tuurasi myös ja tykkäsi siitä. Mutta työ muuttui koronavirusvaaran ilmestyttyä. – Tein vähän huoltohommia. Pidin koulua lämpimänä. Sällylä on yhä työtön, mutta iltalukio ei katko työttömyysetuuksia. – Joka päivä monta tuntia olen lukenut. Aika rankkaa on ollut. Kun kirjoitukset ovat ohi, otan lomaa, puhelin vain taskussa siltä varalta, että joku tarjoaa töitä, mies sanoo. Uskoa riittää tulevaisuuteen Sällylän ikäisistä ihmisistä väitetään usein, että heille ei työmarkkinoilla ole kysyntää. Sällylä puolestaan uskoo, että kyllä hän vielä tulee olemaan kunnon töissä. – Juuri nyt elän kädestä suuhun suunnitelmien kanssa. Mutta matkan varrella olen ollut hyvissä hommissa, ja uskon taas pääseväni. Täytyy vain rimaa pudottaa, hän sanoo. – Myyntihommissa oli kireät tavoitteet. Nyt on vielä kireämmät kelit myyntihommissa. Kouluhommat halusin nähdä, ja opettajan sijaisuudet olivat kivoja. Mutta asia kerrallaan. Italukio sopii Sällylälle Turun iltalukiota Sällylä kiittelee. Opiskelutapa sopii hänelle. – Saa itse valita kurssit. Opettajat ovat oppilaita varten. Jos haluaa oppia, se onnistuu kyllä. Kannustan kyllä ketä vain iltalukioon, jolla on jäänyt koulut kesken. Opettajat ovat mukavat ja loistavat. Jos olisi ollut omana kouluaikana tämmöistä, tiedä missä olisi, Sällylä pohtii.