Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Tätä on teknostressi ja se sairastuttaa, mutta näin huonoista tavoista voi oppia pois: ”Tarinan syyllinen on koko systeemi”

Työpäivä keskeytyy toistuvasti erilaisiin viestiääniin, ponnahdusikkunoihin ja laitteiden värinään. Keskeytykset seuraavat vapaa-ajalle. Vaikka viestejä ei tulisi, moni käy oma-aloitteisesti tarkistamassa sähköpostia ja keskusteluryhmiä. Informaatioteknologian käyttö voi helposti ylikuormittaa ihmistä. Keskittyminen heikentyy, työteho kärsii ja nukkuminenkin voi vaikeutua. IT:n käytöstä aiheutuvaa stressiä kutsutaan teknostressiksi. Sen juuret ovat samat kuin stressissä yleisesti: ympäristön vaatimukset ja yksilön kantokyky eivät kohtaa. Tampereen yliopiston tietojohtamisen apulaisprofessori Henri Pirkkalainen on tutkinut teknostressiä viitisen vuotta. Pirkkalaisen mukaan teknostressi linkittyy usein käytön määrään. Mitä enemmän teknologiaa tarvitsee erilaisiin tarkoituksiin, sitä enemmän se yleensä aiheuttaa stressiä. – Teknostressin pirullisuus on siinä, että teknologia koetaan todella hyödylliseksi ja tietyistä asioista voi olla vaikeaa luopua. Suurin osa Pirkkalaisen tutkimuksista keskittyy teknologian käytön hyviin puoliin. Oikein käytettynä teknologia tehostaa työntekoa ja tiedon jakamista. Teknostressi ei siis ole välttämätön paha, vaan siihen voidaan vaikuttaa muuttamalla käyttötapoja ja suhtautumista teknologiaan. Mikä teknologiassa stressaa? Vuosien varrella tutkijat ovat tunnistaneet lukuisia teknostressin aiheuttajia. Tutuimmat näistä lienevät tietotulva, ylikuormitus ja teknologian monimutkaisuus. Viimeksi mainittu viittaa siihen, että uudet teknologiat koetaan hankalina eivätkä ne välttämättä toimi luotettavasti. – Monet vieläkin ajattelevat, että teknostressi johtuu vain siitä, kun koneet kaatuilevat, Pirkkalainen sanoo. Yksi isoimpia stressin aiheuttajia on teknologian invaasio eli se, kun teknologian käyttö rikkoo työn ja vapaa-ajan rajan. Sosiaalisen median ja pikaviestimien runsas käyttö läpi päivän edistää sekoittumista. Some aiheuttaa myös sosiaalista tulvaa, joka on erotettavissa informaatiotulvasta. – Kyse ei ole vain siitä, että somessa olisi liikaa keskusteluja. Usein keskustelu voi olla vääristävää. Sovellukset eivät ole aina parhaita vuorovaikutukseen, vaan siellä tulee konflikteja ja todella paljon ahdistusta ihmisille. Työelämässä eniten puhuttavat IT-keskeytykset. Tietotyöläisen työpäivä keskeytyy useita kymmeniä kertoja teknologian käytön vuoksi. Osa teknostressin aiheuttajista palautuu suoraan tai osittain teknologian piirteisiin. Esimerkiksi palveluihin sisäänrakennetut ilmoitukset pitävät huomion laitteessa. Informaation jatkuva päivittyminen taas aiheuttaa tietotulvaa, kun käyttäjä yrittää pysyä kartalla kaikesta päivittyvästä tiedosta. Teknologian monimuotoisuus edistää työn ja vapaa-ajan sekoittumista. Kun yksi sovellus tai laite toimii moneen käyttötarkoitukseen, siitä voi tulla riippuvaiseksi. Esimerkiksi WhatsAppissa voi olla useita keskusteluryhmiä vaikkapa perheelle, työprojekteille ja harrastukselle. Kun osallistuu yhteen keskusteluun, voi olla vaikeaa jättää toinen keskustelu huomioimatta. Sosiaaliseen tulvaan taas vaikuttaa median rajallisuus. Somen kautta on vaikea välittää tunteita, eleitä ja ilmeitä. Väärinymmärrykset voivat johtaa siihen, että kasvokkain käytävä viiden minuutin keskustelu venyy usean tunnin mittaiseksi. Teknostressi kytkeytyy työhön Ihmisen hermoston näkökulmasta stressi on virittäytymistila. Se auttaa reagoimaan tehokkaasti tilanteessa, jossa tarvitaan nopeita päätöksiä ja nopeaa fyysistä toimintaa. Lyhytkestoisena stressi on siis hyödyllistä. – Stressin ongelma on sen pitkittyminen. Meidän stressireaktiomme on perua ajoilta, jolloin tarvittiin nopeaa fyysistä reagointia, mutta sitä tarvittiin harvoin, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen . Nykymaailmassa stressin aiheuttajia on paljon. Ihmisen elimistö menee sekaisin, kun stressi vain jatkuu ja jatkuu. Teknologian käyttö ei suinkaan ole ainoa stressin aiheuttaja, mutta se kytkeytyy vahvasti työpaikkojen toimintatapoihin ja työkulttuuriin. Valmiiksi kuormittavan työn ja teknologian käytön yhteisvaikutus voi käydä hyvin raskaaksi työntekijälle. Tilastokeskuksen tuoreen työolotutkimuksen mukaan digitaalisia laitteita ja sovelluksia työssään käyttävistä 35 prosenttia koki niiden lisäävän työn kuormittavuutta. Vain 17 prosenttia koki teknologian vähentävän kuormitusta. Minna Huotilaisen mukaan digilaitteiden käyttö ei ole onnistunutta, jos se lisää työn kuormittavuutta. Teknologian pitäisi helpottaa työtä, ei tehdä siitä vaikeampaa. Ongelmalliseen käyttöön liittyvät Huotilaisen mukaan erityisesti häiriöalttius ja saavutettavuuden väärinkäyttö. Häiriöalttius viittaa siihen, että ihminen on totuttautunut reagoimaan jokaiseen ulkoiseen ärsykkeeseen, kuten ilmoitusääniin. Ärsykkeiden puuttuessa moni on myös oppinut keskeyttämään itse itsensä. Saavutettavuuden väärinkäyttö taas liittyy siihen, kun stressaavat työasiat tunkeutuvat vapaa-ajalle sähköpostin ja muiden viestintävälineiden kautta. Digilaitteiden haitallinen käyttö harvoin palautuu yksittäiseen ihmiseen. Työntekijä voi päättää olla lukematta sähköpostia ja vastailematta viesteihin iltaisin. Käytännössä se on kuitenkin hankalaa, jos kaikki muut ovat aina tavoitettavissa. – Ihminen, joka avaa työsähköpostin illalla, ei ole tämän tarinan syyllinen. Tarinan syyllinen on koko systeemi, joka on tehnyt tästä normaalia kyseisellä työpaikalla, Huotilainen sanoo. Viestintäteknologian käytön sosiaalisuus tekeekin teknostressin taltuttamisesta hankalaa. Henri Pirkkalaisen mukaan paras ratkaisu olisi, jos työpaikoilla, harrastusporukoissa ja muissa sosiaalisissa ryhmissä sovittaisiin yhteiset säännöt teknologian käytölle. Sääntöjä pitäisi myös noudattaa yhdessä. Huotilaisen mukaan on tyypillistä, että työpaikalla ei keskustella lainkaan teknologian käytöstä tai keskustelun päätteeksi sovitut asiat eivät näy käytännössä. Töissä saattaa olla ikään kuin jatkuva poikkeustilanne, jossa kaikkien täytyy joustaa. Yhtä poikkeustilannetta seuraa aina toinen, ellei työtapoja ja työkulttuuria muuteta. Stressi laittaa elimistön sekaisin Suurin osa ihmisistä potee teknostressiä huomaamattaan. Näin ainakin tutkijat arvioivat. – Monelle voi olla vaikeaa tunnistaa sitä, että oikeasti on stressaantunut teknologian käytön takia. Se voi tuntua normaalilta olotilalta, Henri Pirkkalainen sanoo. Teknologian käytön aiheuttamaa stressiä ei välttämättä erota muusta stressistä. Joitain selkeitä merkkejä teknostressistä kuitenkin on. Jos esimerkiksi ilmoitusäänten vaimentaminen aiheuttaa pakonomaista tarvetta tarkistella viestejä, suhde teknologiaan ei ole Pirkkalaisen mukaan terve. Teknostressistä seuraa pitkälti samanlaisia vaikutuksia kuin yleisestä stressistä. Lyhyellä aikavälillä stressi lisää häiriöalttiutta ja vaikeuttaa keskittymistä. Esimerkiksi meluisassa ympäristössä on tavallista vaikeampaa työskennellä stressaantuneena. Teknologian piipahdukset vahvistavat keskittymisongelmia. Stressi myös nopeuttaa päätöksentekoa. Minna Huotilaisen mukaan se voi kuulostaa hyvältä, mutta asia ei ole näin yksinkertainen. Stressaantunut ihminen ei jaksa keskustella tai ottaa asioista selvää päätöksen tueksi, vaan haluaa saada asian nopeasti hoidettua. – Se ei valitettavasti ole kovin optimaalista nykyelämässä, kun joudumme tekemisiin aika monimutkaisten asioiden kanssa. Harvan työ on sellaista, että tehdään aamusta iltaan yksinkertaisia päätöksiä. Ne on siirretty enimmäkseen algoritmeille, Huotilainen sanoo. Pitkällä aikavälillä stressin vaikutukset elimistöön alkavat kasautua ja näkyä somaattisina sairauksina. Stressistä voi seurata sydän- ja verisuonitauteja ja esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja. Jos stressi alkaa vaikuttaa uneen, univaikeudet puolestaan estävät aivoja palautumasta. Stressin pitkän aikavälin henkiset vaikutukset heijastuvat usein tyytymättömyytenä ja kyynistymisenä työtä kohtaan. Työ ei tuota iloa, jos suuri osa työajasta kuluu nopeiden ratkaisujen tekemiseen, eikä työntekijä pääse näyttämään osaamistaan haluamallaan tavalla. Pahimmillaan henkinen kuormitus voi johtaa työuupumukseen. Kyykkyjä, ei kissavideoita Jokainen ihminen kokee stressin omalla tavallaan. Stressin määrää ei voi suoraan päätellä esimerkiksi työtehtävien määrästä tai laadusta. Ihmisten välillä on eroa siinä, miten stressi vaikuttaa käyttäytymiseen. Toipumisen tavat ja toipumiseen vaadittava aika myös vaihtelevat. Yksinkertainen selitys ihmisten välisille eroille löytyy elämäntavoista. Jos nukkuu huonosti, syö epäterveellisesti, ei liiku eikä harrasta mitään, todennäköisesti stressaantuu toisia herkemmin. Erilaiset tavat reagoida stressiin voivat palauttaa tai pahentaa stressiä. Minna Huotilainen nimeää kaksi tapaa, joita on syytä välttää: alkoholi ja kissavideot. Alkoholi heikentää unen laatua ja vaikeuttaa palautumista. Sen ymmärtää, mutta kissavideot ? Kissavideoilla Huotilainen tarkoittaa kaikkea somettamista, josta ihminen hakee hetken iloa stressaavassa tilanteessa. Hauska kissavideo on parempi kuin ei mitään, mutta Huotilainen kannustaisi parempiin tapoihin. – Parempi tapa olisi nousta seisomaan, venytellä hartioita, tehdä kahdeksan kyykkyä, avata ikkuna ja ottaa lasi vettä. Siihen menee sama aika kuin kissavideon katsomiseen, mutta palauttava vaikutus on parempi, Huotilainen sanoo. Teknostressiin auttaa parhaiten käyttäytymisen ja ajattelutavan muutos. Stressaavia tekijöitä voi olla mahdotonta täysin poistaa, mutta terveelliseen teknologian käyttöön voi opetella. Tutkimuksissa on havaittu, että positiivinen asennoituminen IT:n käyttöön on äärimmäisen tehokas tapa selviytyä stressistä. Hyvät IT-taidot myös vähentävät teknostressiä. Hyviin IT-taitoihin sisältyy kyky käyttää teknologiaa niin, että on itse ohjaksissa eikä teknologian vietävänä. Teknologialle raivoaminen on Henri Pirkkalaisen mukaan hyvin ymmärrettävä tapa, joka auttaa tilanteen ollessa päällä. Pitkällä aikavälillä tunteiden purkaminen heikentää työtehoa ja lisää stressiä. Suuri osa teknostressistä ja muista stressitekijöistä palautuu työpaikkojen arkeen. Itselleen on tärkeää olla armollinen, mutta jatkuvaa tehokkuutta ei pitäisi vaatia muiltakaan.