Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Naantalilainen Heli Gustafsson yhdistelee työssään neljää eri ammattia - ”Nuorena olin kiinnostunut vähän kaikesta”

Naantalilainen Heli Gustafsson , 48, on ammatiltaan fysioterapeutti, personal trainer, ratkaisukeskeinen terapeutti ja sielunhoitoterapeutti. Yhdistelmä on melko harvinainen. Gustafsson kertoo aina olleensa urheilullinen ja impulsiivinen ihminen. Nuorena hän oli kiinnostunut vähän kaikesta. Harrastuksiin kuuluivat esimerkiksi partio, voimistelu, ringette, pesäpallo, baletti ja kansantanssit. – Minulla on ollut vaikea rajata sitä, mikä olisi sopiva määrä ja sopivalla tasolla, Gustafsson kertoo. Fysioterapeutiksi hän valmistui Turun terveydenhuolto-oppilaitoksesta vuonna 1996. – Siihen aikaan fysioterapia alkoi olla jo hyvin suosittua. Monet halusivat opiskella sitä, vaikka eivät edes tienneet, mitä fysioterapeutti tekee. Gustafssonin oma kiinnostus alaa kohtaan syntyi hänen ollessa kesätöissä Nousiaisissa vanhainkodissa. Siihen aikaan hoitoapulaisen kesälomasijaisena työskentelyyn ei vaadittu koulutusta. Samassa vanhainkodissa työskenteli fysioterapeutti, joka hoiti iäkkäitä ihmisiä kunnioittavalla ja henkilökohtaisella otteella. – Hän huomioi vanhukset aina musiikista lähtien, kysymällä mistä nämä pitävät. Jos joku halusi, voitiin liikkua musiikin tahtiin. Oli vaikuttavaa nähdä, miten musiikki alkoi elämään ihmisissä ja he tulivat kokonaisvaltaisesti mukaan kuntoutukseen. Gustafsson ei koskaan ehtinyt tavata omia isovanhempiaan, jonka takia hän uskoo viihtyneensä ikäihmisten parissa nuoresta pitäen. – Halusin työskennellä fysioterapeuttina vanhusten parissa. Ystäväni ihmettelivät, että eikö minua ennemmin kiinnostaisi vaikka nuoret urheilijat. Ei kiinnostanut. Tunsin vanhempia ihmisiä kohtaan arvostusta. Suhde kehoon muuttuu iän karttuessa Personal traineriksi Qustafsson opiskeli, koska huomasi ihmisillä olevan vaikeuksia lähteä liikkumaan pelkästään ohjeiden avulla. Hän halusi päästä mukaan salille neuvomaan liikkeissä tai opettamaan oikean tekniikan sauvakävelyssä, lenkkeilyssä tai vesijuoksussa. Iän myötä Gustafssonia alkoi kiinnostaa terveys sen laajemmassa merkityksessä. – Nuorena kehollisuus yleensä korostuu esteettisessä mielessä. Keski-ikäisenä tulee ajateltua enemmän syitä sille, miksi pitää itsestään huolta. Aloin miettiä kehollisuutta kokonaisvaltaisemmin. Toisten kuunteleminen on Gustafssonin mielestä yksi tärkeimmistä asioista, mitä voi toisen hyväksi tehdä. Kun hän valmistui ratkaisukeskeiseksi terapeutiksi, hänen poikansa kysyi, että miten äiti voi alkaa työkseen kuuntelemaan ihmisiä, kun hän ei kotonakaan kuuntele. – Se oli hyvin sanottu, en ole siinä itsekään täydellinen. Nyky-yhteiskunnassa on kova tarve tulla huomioiduksi. Se voi johtaa siihen, ettei kukaan enää kuuntele. Meille on kuitenkin luotu kaksi korvaa ja yksi suu. Sielunhoitoterapiasta tai ratkaisukeskeisestä terapiasta voi olla apua eteenkin menneisyyden kanssa painiville. Eteenkin iäkkäämmillä ihmisillä voi olla taakkana käsittelemättömiä asioita, kuten anteeksiantamattomuutta, sovittamattomuutta tai häpeää. Ne voivat juontaa juurensa esimerkiksi perhesuhteista tai eletystä historiasta. – Keho kantaa näitä negatiivisia tunteita. Taustalla voi olla rajujakin asioita, kuten väkivaltaa, petoksia tai seksuaalista hyväksikäyttöä. Oikeiden kysymysten, keskustelun ja kuuntelemisen avulla yksilön taakkaa voidaan helpottaa. Gustafssonin mukaan käsittelemättömistä asioista vapautuminen voi saada aikaan suuria muutoksia niin kehossa kuin mielessä. Sielunhoitoterapiassa voidaan myös rukoilla esimerkiksi anteeksiantoa. – Ihminen, jolta halutaan pyytää anteeksi, ei aina ole enää elossa. Silloin voidaan yhdessä Luojan kautta rukoilla anteeksiantoa. Henkinen ja fyysinen tasapaino helpottaa omana itsenään olemista Vastaanotolle hakeutuu kaiken ikäisiä. Ikäihmiset ovat yhä edelleen tärkeä asiakaskunta ja Gustafsson kertoo tekevänsä paljon kotikäyntejä. Ihmiset eivät välttämättä tule vastaanotolle vain yhden ongelman takia, vaan kaipaavat apua ”koko paketista”. Gustafsson kertookin usein yhdistelevänsä osaamistaan eri ammateista. – Psykoterapiassa uskalletaan jo käydä, mutta sielunhoitoterapiaan on vaikeampi tulla. Koska se liittyy hengellisyyteen, pelätään leimautumista tai muiden mielipiteitä. Se, että voi auttaa ja hoitaa ihmisiä kokonaisvaltaisesti, on Gustafssonin mielestä järkevää. Hänen mielestään sitä voisi soveltaa muihinkin ammatteihin. – Kun ihmisellä on henkisesti, fyysisesti ja hengellisesti kaikki kunnossa, on helpompi löytää tasapaino ja olla täysin oma itsensä.