Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Vauras Naantali on pian vanhustenhuollon kriisikunta – ”Työkuorma on kestämätön. Iltavuoroissa taukojen pitäminen ei onnistu, mikäli aikoo selvitä edes jotenkuten työtehtävistään”

Naantalin hoito- ja vanhuspalvelut jäivät vaille kipeästi tarvitsemaansa lisäresurssia, kun valtuusto päätti maanantaisessa kokouksessaan hylätä sosiaali- ja terveyslautakunnan yksimielisen esityksen määrärahan myöntämisestä. Päätös syntyi äänestyksessä. Lisämäärärahaa esittivät SDP Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannattamina, sitä vastaan äänestivät Kokoomus ja Keskusta, Kristillisdemokraatit sekä osa Perussuomalaisista. Vanhustenhuollon tilanne on Naantalissa melko samanlainen kuin suomalaisissa kunnissa ylipäätään. Ikäihmiset asuvat yhä pidempään kotona, joskus jopa oman turvallisuudentunteensa uhalla. Tähän on sosiaalipolitiikkamme myös yhteiskuntaamme ohjannut. Ikääntyneiden määrä kasvaa vauhdilla, ja elinikämme kohoaa. Eliniän kohotessa myös sairaudet ja toimintakyvyn rajoitteet tulevat tutuksi, ja apua tarvitaan. Myös palvelut ovat murroksessa. Osaavista ja motivoituneista työntekijöistä on kova pula. Pienipalkkainen ja tahdiltaan hektinen työ ei houkuttele, etenkin kun työn merkityksellisyyttä vähentää sen liukuhihnamaisuus. Suurin osa sosiaalialan työntekijöistä on kuitenkin alunperin lähtenyt alalle siksi, että haluaa olla avuksi ihmisille. Naantalin hoito- ja vanhuspalvelujen johto päätyi esittämään lisämäärärahaa perusteellisen selvityksen jälkeen. Määrärahan kustannusvaikutus olisi ollut vuonna 2019 90 000 euroa. Selvityksessä kerrotaan, miten jatkuva henkilökuntavaje vaikuttaa sekä asiakkaisiin että työntekijöihin. Asiakkaiden palvelutasoa on jouduttu heikentämään jopa niin, että asiakkaiden pesuista ja muista perustason hoivatoimista tingitään. Asiakkaat myös maksavat pidemmästä ajasta kuin todellisuudessa saavat. Henkilökunnan jatkuva vaihtuminen ja pikakäynnit aiheuttavat psyykkistä kuormitusta kaikille asiakkaille, mutta etenkin monisairaiden ja muistiongelmaisten kohdalla tilanne on kriittinen. Inhimillinen hoiva ja laadukas työ ei mahdollistu tilanteessa, jossa hoitaja vaihtuu joka käynnillä ja käynnin pituus on pahimmillaan joitain minuutteja. Tilanne on ajanut myös henkilökunnan ahtaalle. Henkilökunnalle tehdyssä laajassa työsuojelun ja työterveyshuollon selvityksessä ilmeni, että henkilökunnan tilanne on tällaisenaan sietämätön. Sairauslomat ja uupuminen ovat lisääntyneet. Työkuorma on kestämätön, ja esimerkiksi iltavuoroissa taukojen pitäminen ei onnistu, mikäli aikoo selvitä edes jotenkuten työtehtävistään. Sosiaali- ja terveyssektorilla puhuttiin sote-uudistuksen huumassa tiedolla johtamisen tarpeesta. Tiedolla johtamisella tarkoitetaan modernia ja ketterää johtamisen kulttuuria, jossa päätöksenteon tueksi kerätään riittävä määrä ajankohtaista tietoa. Päätöstä edeltää myös monialainen arviointi päätöksen vaikutuksista niin organisaation toimintaan, tulokseen kuin asiakkaisiin. Perinteinen johtamistyyli julkishallinnollisissa organisaatioissa, niin kuin vaikka kunnassa, nojaa sen sijaan lähes pelkästään ennalta laadittuun talousarvioon ja sitä täydentävään toimintasuunnitelmaan. Huomattavaa on, että talousarvio on aina ennuste tulevasta. Sen valmistelu aloitetaan lähes pari vuotta ennen varsinaista toimintavuotta. Parhaimmillaan suunnitelmallisuus niin johtamisessa kuin siihen kytkeytyvässä taloudenpidossa ohjaa kestäviin ja harkittuihin ratkaisuihin, ja ohjaa strategisesti esimerkiksi juuri vanhushuollon kehittymistä, maankäytöstä ja kaavoituksesta puhumattakaan. Ainoana ohjausvälineenä se sopii kuitenkin huonosti nopeasti muuttuvaan maailmaan ja inhimillisten tarpeiden tyydytykseen. Kunnan perustehtävänä on aina ensisijaisesti turvata asukkaidensa hyvinvointia. Tiedolla johtaminen tarkoittaa siis myös kykyä reagoida nopeasti tilanteisiin, jossa reagointia tarvitaan. Kysymys kuuluu, miksi Naantalin päättäjistä enemmistö ei näin halunnut toimia? Perustelut, joissa vedotaan tiedon puutteeseen talousarvion laadintavaiheessa eivät kuulosta kestäviltä, varsinkin jos niitä vertaa vaikka investointi- ja rakennushankkeisiin, joihin kuitenkin haetaan jatkuvasti lisärahoitusta hankkeiden edetessä. Saman ennustettavuusperiaatteen mukaan Naantalin kaupunginhallituksen olisi huhtikuussa tullut hylätä 150 000 lisämääräraha jäähallin yhdysosien rakentamishankkeelle. Lisämäärärahan perusteena oli suunnitteluratkaisun muuttuminen talousarvion laadinnan jälkeen. On populismia asettaa vastakkain kunnan erilaisia tehtäviä ja arvottaa niitä, ja samaan aikaan on koko ajan pidettävä mielessä, että jokainen päätös on myös arvovalinta. Maanantaisessa kokouksessa hyväksyttiin myös vuoden 2018 tilinpäätös, joka oli neljä miljoonaa ylijäämäinen. Naantali investoi tulevina vuosina rajusti, ja investointien tavoitteena on säilyttää ja kasvattaa kaupungin elinvoimaa. Elinvoima syntyy kuitenkin paitsi vetovoimaisesta yritysmyönteisestä ja perheystävällisestä imagosta, myös siitä, miten heikoimmista huolehditaan. Heikoimmista huolehtiminen on sivistyneen yhteiskunnan peruselementti ja tuntomerkki. Lisämäärärahan myöntäminen olisi ollut tärkeä signaali niin asiakkaille kuin henkilökunnalle siitä, että heidän hätänsä on kuultu ja siihen reagoidaan. Lisäresurssi olisi myös mahdollistanut esimiestyön, jonka avulla toimintaa olisi voinut kehittää suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Nyt naantalilaiset kotihoidon asiakkaat ja heitä hoitava henkilöstö jatkaa päivästä toiseen selviämistä. Vanhustenhuolto ja ikäihmisten palvelut kaipaavat edelleen määrätietoista kehittämistä. Kehittämistyötä ei voida kuitenkaan tehdä kabineteista käsin, vaan siihen kaivataan sekä asiakkaiden että konkreettisen työn tekijöiden näkemyksiä. Kaikki työn organisoinnin ongelmat ja toimimaton palvelu ei suinkaan ratkea resursseja lisäämällä. On kuitenkin surullista, että politikoinnin takia ilmeinen hätä ohitetaan. Päättäjänä olisi syytä kuunnella asiantuntijavirkamiehiä, ja sen jälkeen käyttää omaa päättelykykyään, johon liittyy myös kyky eläytyä toisen tilanteeseen ja tunteisiin, empatiakyvyksikin kutsuttu inhimillinen ominaisuus. Inhimillisen hädän ohella päätös tulee kalliiksi myös materiaalisella tasolla. Kehnosti toteutuva kotihoito merkitsee kumuloituvia kustannuksia ja kalliita korjaavia toimenpiteitä. Tähän kaikkeen on syytä kiinnittää huomiota niin Naantalissa kuin muissakin kunnissa. Lastensuojelun palveluja on alettu remontoimaan vasta, kun on ajauduttu kriisikunniksi lasten palvelujen osalta. Toivottavasti poliittista tahtoa toimia ennakoivammin löytyy edes ikäihmisten palvelujen kohdalla. Kirjoittaja on Naantalin kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (vihr.)