Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Neuvostoilmavoimien pommit moukaroivat Naantalia 80 vuotta sitten - Asemapäällikön talo kärsi mittavat vauriot

Talvisodan syttyminen 30.11.1939 tuntui Naantalissakin ilmahälytyksinä, kun Neuvostoliiton ilmavoimat pyrki tuhoamaan Turun sataman, keskeiset liikenneyhteydet sekä teollisuus- ja hallintokohteet. Ensimmäiset pommit putosivat Turkuun 19.12. eli pari viikkoa sodan syttymisen jälkeen. Syynä pommitusten myöhäiseen aloitusajankohtaan oli huono lentosää, joka parani vasta joulukuun loppupuolella. Naantalilainen Aila Laitkorpi oli talvisodan syttyessä 13-vuotias. Laitkorven mielestä sota tuli naantalilaisten eteen aivan puskista. Hänen kotikulmillaan Maijamäessä ei ollut pommisuojia, eikä liioin koko Naantalissa. Kun ilmahälytyssireeni soi paloaseman tornissa, Laitkorven perhe pakeni lähimetsään pelkät lakanat suojanaan. Laitkorvelle on jäänyt mieleen kylmyys. Hän ei muista, että Hannun-päivän 27.12. ilmahälytys olisi eronnut merkittävästi aiemmista hälytyksistä. Pommien osuminen kotiseudulle paljastui myöhemmin, sillä Laitkorven kotoa oli jonkin verran matkaa Naantalin keskustaan. Näkyvimmin vaurioitui asemapäällikön talo, jonka ohi naantalilaiset kulkivat rautatieasemalle. Laitkorven mukaan pommeja putosi myös Luolalanjärven jäälle. Paineaalto rikkoi Toivolan kotitalon nurkan Nykyisin Raisiossa asuva Eero Toivola oli Naantalin pommituksen aikaan 4,5-vuotias. Hän istui kotitalonsa alla olleessa perunakellarissa äitinsä Alli Toivolan ja mumminsa Alina Nylundin kanssa. Isä, jonka nimi oli myös Eero Toivola , oli rintamalla. Toivoloiden koti sijaitsi nykyisen Kauppilankadun päässä olevan kerrostalon kohdalla. Siitä on matkaa asemapäällikön talolle vajaat 200 metriä. Myös nykyisen kaupungintalon kohdalle putosi pommi, joka jätti suuren kraatterin. Toivola muistaa pikkupoikien käyneen vielä pitkään tutkimassa kraatteria ja keräämässä pommin sirpaleita. Aila Laitkorpi sekä Eero Toivola muistuttavat olleensa talvisodan aikaan lapsia, joille sota-asiat eivät olleet päällimmäisenä mielessä. – En enää muista esimerkiksi räjähdyksiä, paineaaltoja tai muuta sellaista, Toivola kertoo. Väistämättä niitä oli, sillä paineaalto repäisi Toivoloiden kotitalon kulmauksen hajalle. Pommituksen jälkeen perhe muutti hetkeksi Sauvoon. Pikkupojan mieleen jäi ensimmäisten ilmahälytysten luoma hieman hysteerinen tunnelma. Eero-poika vietiin naisten kanssa lähimetsään, jossa oli myös muutamia suojeluskuntalaisia. – Naiset käskivät suojeluskuntalaisia ampumaan koneita, vaikka minä en muista nähneeni ainuttakaan lentokonetta, Toivola sanoo. Alli Toivola päivysti talvisodassa ilmavalvontalottana Turussa. Eero Toivola muistaa olleensa jonkin kerran äitinsä mukana tähystämässä lentokoneita Vartiovuoren tähtitornissa. Pommitukset vaikuttivat Naantalin ja Turun välillä kulkeneisiin juniin. Toivolan mukaan juna joutui välillä pysähtymään esimerkiksi Raision Ihalaan, kun Turkua pommitettiin. Toisinaan matkustajat käskettiin pois junasta ja heidät määrättiin siirtymään ilmavaaran ajaksi etäämmälle. Henkilövahingoilta vältyttiin tai ne jäivät vähäisiksi Hannun-päivän pommituksen aiheuttamista henkilövahingoista ei ole täyttä varmuutta. Esimerkiksi Naantali kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta Ailostenniemeltä Ladvoon -teoksessa kerrotaan, että asemapäällikön tytär haavoittui pommituksessa. Eero Toivola suhtautuu tietoon epäillen. Hänen mukaansa asemapäällikön tytär oli tiettävästi ontunut pienestä pitäen. – Minä en tiedä, että pommitus olisi aiheuttanut henkilövahinkoja, Toivola sanoo. Asemapäällikkö seurueineen oli pommituksen aikana talonsa kellarissa. Toivolalla ei ole täyttä varmuutta pommituksen ajankohdasta. Hän arvelee sen tapahtuneen päivällä. Muistikuva lienee oikea, sillä Turun yöpommitukset alkoivat vasta helmikuun puolivälissä jatkuen talvisodan päättymiseen saakka. Mikä toi neuvostokoneet Naantaliin? Mittavalla arkistotyölläkään ei välttämättä kyettäisi selvittämään, oliko neuvostokoneiden miehistöjen tarkoitus iskeä Naantalin. Aikalaiset uumoilivat kohteeksi Ukko-Pekan siltaa, sillä suuri osa pommeista putosi sillan ja Luolalanjärven väliseen maastoon. Merimaskulainen merihistorioitsija, ye-komentaja evp Visa Auvinen toteaa, että tutkimuskirjallisuuden perusteella Neuvostoliiton pommikoneet harhauttivat Turun ilmapuolustusta hyökkäämällä kaupunkiin lännen tai lounaan suunnasta. Näin ollen Naantali oli teoriassa pommituslinjalla, vaikka se ei välttämättä ollutkaan pääkohde. Neuvostoilmavoimat pommitti 27.12. Naantalin ja Turun lisäksi lukuisia kohteita, muun muassa Kajaania, Kontiomäkeä, Nurmesta ja Lahtea. Hannun-päivän ilmahyökkäys 1939 ei tiettävästi jäänyt Naantalin ainoaksi pommitukseksi. Raimo Vahtera kirjoitti Rannikkoseudussa 13.12.2012 Eva Vallavuoren ja Jorma Salmikiven muistelmista. Vallavuoren mukaan Luonnonmaan Kirstilään pudotettiin pommeja. Yksi talo tuhoutui, mutta henkilövahingoilta vältyttiin. Vahtera ajoitti Luonnonmaan pommituksen jatkosodan aikaan talvelle 1944. Salmikiven mukaan Kirstilän rannassa talvehti tuolloin saksalainen Felix-niminen alus, joka lienee ollut pommittajien kohde.