Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Vakava sairaus tai onnettomuus voi yllättää kenet vain – Näin varmistat, että asioitasi saavat hoitaa sinulle tärkeät ihmiset

Parin viime kuukauden aikana Henna Nikumaan sähköposti ja puhelin ovat täyttyneet kysymyksistä. Mitä jos sairastun vakavasti, enkä pysty itse päättämään taloudestani ja hoidostani? Entä jos vanhempani sairastuu ja tarvitsee nopeasti sijaispäättäjää? Nikumaa työskentelee Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella Hyvinvointioikeuden instituutissa. Takana on pari vuosikymmentä vanhuusoikeuden asiantuntijana. Hän ei muista, että oikeudellinen ennakointi olisi koskaan aikaisemmin kiinnostanut suomalaisia yhtä paljon kuin nyt. Oikeudellisen ennakoinnin tärkeimmät keinot ovat hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus. Kumpaankin liittyy Nikumaan mukaan vielä huolestuttavan paljon vääriä käsityksiä ja epäselvyyksiä. Yksi harhaluulo on se, että avioliitto tai sukulaissuhde antaa oikeudet päättää esimerkiksi läheisen pankkiasioista, vakuutuksista tai hoidosta. Näin ei ole. Toisenasioiden hoitamiseen tarvitaan erilliset valtuudet. Valtuudet täytyy antaa silloin, kun oikeudellinen toimintakyky on vielä riittävän hyvä . Hoitotahto auttaa hädän hetkellä Hoitotahto on kannanotto tilanteeseen, jossa ihminen ei pysty enää itse päättämään hoidostaan. Hoitotahto sisältää hoitohenkilökuntaa sitovia määräyksiä. Tyypillisesti määräykset koskevat elämän loppuvaiheen hoitoa. Hoitotahtoa ei voi laatia toisen puolesta, oli kuinka läheinen tahansa. Jos ihminen sairastuu äkillisesti ja hoitotahto puuttuu, potilaan tahto pyritään selvittämään omaisia haastattelemalla. – Se on kuitenkin ihan eri asia. Jokainen tekee hoitotahdon itselleen. Mielellään tänään eikä huomenna, Nikumaa sanoo. Sitovien määräysten lisäksi hoitotahto voi sisältää yksilöllisiä hoivatoiveita . Niitä hoitohenkilökunnan tulee noudattaa mahdollisuuksien mukaan. Toiveet ovat arjen hyvinvointiin liittyviä asioita, kuten tieto inhokkiruuasta tai toive saada kyntensä lakatuksi kerran viikossa. – Korona on pakottanut ihmiset miettimään, että jos hoitoon joutuu pitkäksi aikaa, nämä ovat tärkeitä elämänlaadullisia tekijöitä. Hoitotahto saa olla vapaamuotoinen. Se kannattaa tehdä kirjallisena. Netistä löytyy kymmeniä erilaisia mallipohjia, joista voi valita itselleen sopivan. Hoitotahto kannattaa myös kirjata Omakantaan. Erota käsitteet toisistaan Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus menevät Nikumaan mukaan sekaisin jopa sote-alan ammattilaisilla. Edunvalvontavaltuutus on määrämuotoinen asiakirja, jossa nimetään itse valittu henkilö ja mahdolliset varahenkilöt hoitamaan omia asioita. Se otetaan käyttöön vasta, jos valtuuttaja tulee toimintakyvyttömäksi hoitamaan asioitaan. Edunvalvonta taas on viimesijainen keino asioiden hoitamiseen. Siltä kannattaa välttyä tekemällä edunvalvontavaltuutus hyvissä ajoin. Miksikö? Edunvalvontavaltuutus on edunvalvontaan verrattuna edullisempi, joustavampi ja käytännöllisempi keino hoitaa toimintakyvyttömän ihmisen asioita. Toisin kuin edunvalvojan, edunvalvontavaltuutetun ei tarvitse esimerkiksi tehdä vuosittaista tiliselvitystä Digi- ja väestötietovirastolle. Valtuutetulla on tyypillisesti myös laajemmat valtuudet toimia toisen puolesta. Nikumaan mukaan omaiset eivät aina huomaa, että edunvalvoja määrätään useimmiten hoitamaan vain taloudellisia asioita . Edunvalvojaksi määrätään joku läheisistä tai yleinen edunvalvoja. – Vaikka edunvalvoja olisi omainen, edunvalvojalla ei yleensä ole valtuuksia päättää hoidosta ja hoivasta , jotka ovat erityisesti tässä koronakriisissä tärkeitä. Edunvalvontavaltuutettu on salassapitovelvollinen. Terveydentilaan ja hoitoon liittyvät asiat ovat salassa pidettäviä myös perheen sisällä. Edunvalvontavaltuutukseen voi kirjata, että läheiset saavat tarvittaessa tietoa näistä asioista. Sairaus ei katso ikää Koronaviruksen aiheuttama covid-19 sekä muut äkilliset sairaudet ja tapaturmat voivat sattua kenelle tahansa. Nikumaa suositteleekin hoitotahdon tekemistä kaikille täysi-ikäisille. Myös edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä, jos tuntee luotettavan henkilön, joka voi tarvittaessa hoitaa asiat. Hoitotahto on helppo tehdä, koska sen muoto on vapaa. Edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen sen sijaan saattaa tarvita lakiasiantuntijan apua, jotta kaikki tulee varmasti kirjattua oikein. Entä voiko näitä asioita hoitaa, jos on eristyksissä kotona? Nikumaan mukaan voi. Suurin osa käyttää edunvalvontavaltuutuksen tekemiseen Suomen muistiasiantuntijat ry:n opasta. Siinä kerrotaan kansantajuisesti oikeudellisen ennakoinnin keinoista. Opas sisältää edunvalvontavaltuutuksen mallipohjan, joka sopii Nikumaan mukaan yhdeksälle ihmiselle kymmenestä. Erityiskysymyksissä kannattaa ottaa yhteyttä lakiasiantuntijaan. Oikeudellisen ennakoinnin opas : Miten turvaan tahtoni toteutumisen? Opas oikeudelliseen ennakointiin (Nikumaa & Koponen 2016). Löytyy verkosta tämän linkin takaa. Vanheneminen.fi : Vanhustyön keskusliiton ja yhteistyökumppaneiden tuottama nettisivusto, jossa on paljon tietoja ja neuvoja vanhuuteen varautumisesta. Alasivulle vanheneminen.fi/asiakirjat on koottu linkit oppaisiin ja sekä hoitotahdon mallilomakkeisiin. Digi- ja väestötietoviraston nettisivusto dvv.fi . Täältä saat tietoa muun muassa edunvalvontavaltuutuksen laatimisesta, voimaantulosta, valtuutetun tehtävistä ja muista tärkeistä asioista. Oman alueen palveluita : Digi- ja väestötietovirasto, oikeusaputoimisto, kunnan palveluohjaus, ikäihmisten palvelu- ja neuvontapisteet