Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Tulospalvelu

Ilmastopuheista huolimatta takkalämmityksen suosio pitää pintansa

Ympäristöministeriön julkaiseman kansallisen ilmansuojeluohjelman loppupuolella esitetään toimenpiteitä puun pienpoltosta aiheutuvien pienhiukkaspäästöjen vähentämiseksi. Kunnat voisivat esimerkiksi rakennustapaohjeissa tai tontinluovutusehdoissa puuttua tulisijojen sijaintiin. Kuntien tulisi kannustaa asukkaitaan hankkimaan vanhoihin taloihin entistä vähäpäästöisempiä kiukaita ja muita tulisijoja. Toimenpidelistalla on myös mittaustekniikan kehittäminen siten, että kuntien ympäristöviranomaiset voisivat seurata pienhiukkaspäästöjä. Ilmansuojeluohjelman mukaan tämä on tärkeää, koska altistuminen puun pienpolton hiukkasille aiheuttaa Suomessa vuosittain 200 ennenaikaista kuolemaa. Ilmastonsuojeluohjelmassa todetaan, että monet päästöt vähenevät tulevaisuudessa merkittävästi, mutta pienpolton päästöt näyttävät pysyvän nykytasolla tai laskevan vain hieman. Valvonnan sijaan valistusta Raision Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Ismo Harjamäki kummeksuu puheita pienpolton seurannasta. Hänen mielestään kaikkein tärkeintä on panostaa valistukseen, jotta ihmiset panisivat tulipesiin ainoastaan puhdasta puuta ja sytyttäisivät ne oikein. – Jotkut polttavat takassaan roskia, kuten maitotölkkejä sekä muita pakkausmateriaaleja. Etenkin niistä aiheutuu epäpuhtauksia, Harjamäki sanoo. Hän muistuttaa, että puut pitää sytyttää päältä eikä alta. – Alta sytytettäessä syntyy paljon enemmän savukaasuja. Kotitalouksien savupiipuista kohoavien pienhiukkasten valvonta on Harjamäen mielestä lähes mahdotonta. Siihen uppoaisi tavaton määrä resursseja sekä rahaa. – Jos valistus ei kerta kaikkiaan tehoa, vasta sitten miettisin muita keinoja, omakotiyhdistyksen puheenjohtaja linjaa. Mittari puuttuu Raision, Ruskon ja Naantalin alueella terveystarkastajana työskentelevän Marjo Lehmusvuoren mukaan Raisiolla ei ole mittaria, jolla takkojen ja saunojen tulisijojen savuhaittoja tai pienhiukkaspäästöjä voitaisiin todentaa. Helsingin Sanomien mukaan pääkaupunkiseudulla tehdään ympäristöviranomaisille muutama valitus vuosittain tulisijojen käytöstä. Marjo Lehmusvuori muistelee, että hänen toimialueellaan viimeisen kymmenen vuoden aikana tehdyt savuvalitukset on laskettavissa yhden käden sormilla. Niitä on tehty lähinnä silloin, jos savu on leijaillut häiritsevästi sisälle naapuritaloon. Takka on tärkeä osa lämmitysjärjestelmää Raision rakennustarkastaja Petri Ojanen kertoo harvojen valitusten johtuneen lähinnä puulämmitteisistä paljuista. Hänen mukaansa ainakaan Raisiossa ei ole keskusteltu savuhaittojen torjumisesta rakennustapaohjeilla tai tontinluovutusehdoilla. Ojanenkin peräänkuuluttaa ensisijaisesti tulisijojen oikeanlaista käyttöä. Rakennustarkastaja toteaa takan olevan vähintäänkin keskeinen varalämmitysjärjestelmä nykyaikaisissa taloissa. Pääasiallisena lämmönlähteenä on yleensä sähkö, maalämpö tai öljy. Sähkökatko sotkee helposti niiden toiminnan. – Jos sähkö on talvella pitkään poikki, takka on tärkeä olla olemassa, rakennustarkastaja sanoo. Moni omakotiasukas on lisännyt puulämmitystä sitä mukaa, kun muut lämmityskulut ovat kallistuneet. Petri Ojanen toteaa, että näppituntuman perusteella takkojen määrä ei ole ainakaan vähenemässä. – Noin 90 prosenttia Raisioon tehtävistä uudisrakennuksista käsittää tulisijan, Ojanen kertoo. Suuri osa niistä on varaavia ja jotkut on kytketty talon lattialämmitysjärjestelmään. Uudisrakennuksien lisäksi rakennusvalvonta käsittelee tasaiseen tahtiin toimenpidelupia, joiden hakija haluaa rakentaa tulisijan olemassa olevaan rakennukseen.