Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Eurovaalikone

Anne-Kristina Piiroinen saa äitienpäivänä mitalin tasavallan presidentiltä

Naantalilaisella Anne-Kristina Piiroisella , 61, on edessä juhla Helsingissä. Hän lähtee sinne miehensä Tauno Piiroisen ja lapsenlapsensa Auroran kanssa. Tunnustuksena työstään kasvattajana hän saa tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalin kultaristein. Valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa on 34 muunkin äidin määrä saada sama tunnustus. Heidän katsotaan luoneen ympärilleen kannustavan ja turvallisen kasvuilmapiirin ja heitä yhdistää vahva yhteiskunnallinen aktiivisuus sekä vapaayhteistyö lasten ja nuorten parissa. Lapsenlapset ovat täällä aina Kun Piiroinen sai pari viikkoa sitten tietää tunnustuksesta, hän ihmetteli, onko hän tehnyt kaikkensa ansaitakseen sen. Hänen mielestään jokainen uurastaa lastensa hyväksi. – Koen mitalin yleisenä huomionosoituksena äideille.  Arvostan sitä kovasti, Piiroinen toteaa kotinsa pihaterassilla Viluluodossa. Viimeisinkin lapsista Sini , 38, Teemu , 36, Tommi , 33, ja Tatu , 28 muutti pois kotoa vuosia sitten. Piiroisesta olisi silti väärin sanoa, että hän on miehineen nyt kaksin kotitalossa. – Lapsenlapset ovat täällä aina. Hei eivät ole tykänneet mennä päiväkotiin. Vuosien mittaan kauheasti ovat olleet yökylässä. Vanhin tytöistä Aurora sanoo, että kun äiti antaa luvan, he muuttavat tänne, Piiroinen kertoo. Lapsenlapsiin tulee Piiroisen mukaan aivan toisenlainen suhde, kun saa olla paljon yhdessä. ”Itse olet höpöttäjä” Paikalle saapuu lapsenlapsi Lilian , 4. Hän tulee isoäidin lähelle ja puhuu niin paljon, että isoäiti pyytää häntä antamaan muillekin mahdollisuuden. – Lilli, sä olet semmoinen höpöttäjä, sanoo isoäiti lasta katsoen. – Itse olet höpöttäjä, vastaa tämä. Lastenlasten omat kodit eivät ole kaukana. – On kauhean kivaa, että tytär asuu tuossa lähellä. Poika muutti tuohon taloon, Piiroinen sanoo kädellä takapihan yli viitaten. Tavoite toteutui Anne-Kristina Piiroinen muistaa jo 15-vuotiaana sanoneensa, että hän haluaa 4 lasta. – Neljä meillä sitten onkin. Olen aina arvostanut perhe-elämää. En tiedä mitään semmoista, mitä olen jäänyt paitsi. Mulle ovat aina olleet tosi tärkeitä perhe ja lapset. Niitten myötä olen saanut kaiken. Ehkä terveyttä olisi voinut olla vähän enemmän, mutta muuta ei mitään. Piiroinen joutui jalkavaivojen takia jäämään eläkkeelle suunnitteluavustajan töistä Naantalin kaupungilla muutamia vuosia sitten. Valittaa hän ei halua. – Olen yrittänyt lapsiakin kannustaa, että eteen päin on yritettävä. Tärkeätä on elämässä, että yrittää, vaikkei se elämä aina ole ruusuilla tanssimista. Sillä mennään mitä on. ”Liiankin kanssa murehdin muista” Mitä Piiroinen ajattelee sanasta äiti? – Ensimmäiseksi tulee mieleen ihminen, joka on semmoinen emo, joka pitää huolta ja vähän niin kuin murehtii kaikkia asioita. Mä olen kyllä semmoinen, ehkä vähän liiankin kanssa murehdin muista. Kun lapset vielä asuivat kotona, harrastuksia riitti. Oli taitoluistelua, suunnistusta, soittamista. – Onko äiti soittanut viulua? kysyy Lilian ja saa myöntävän vastauksen. Oli jääkiekkoa. – Talkoojuttuja. Jääkiekossa olen istunut jäähyaitiossa. Olen ollut hakkaamassa vesakkoja miesten kanssa. Siitä saatiin rahaa. – Kun lapset olivat pieniä, kyllä mun aika on mennyt koko ajan kuskatessa jotakin, tai oli erilaisia luottamustoimia Naantalin kaupungilla ja seurakunnassa. Ei ole kauheasti tarvinnut miettiä, mitä itse harrastaa. Muutaman vuoden Piiroinen on ollut Turussa asuvan Liisa-tätinsä, 90, omaishoitaja. – Hän kysyi joskus vuosia sitten, hoidanko häntä, kun hänellä ei ole lapsia ollenkaan. Olen silloin luvannut. Tällä hetkellä ei kauheasti omaa aikaa ole. Aika menee erilaisessa hoivatyössä. Mä kyllä pidän siitä.