Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Entinen Merimasku-aktiivi tuntee muuttuneensa näkymättömäksi - Maarit Linerin kanssa kaikkein pyhimmässä

Maarit Lineri , tuore 70-vuotias, ottaa vastaan rinnetalon ovella Merimaskun Lähdekujalla. Alakerrassa kätellään aviomies Kari Lineri , ja sitten nainen johdattaa vieraan kierrerappuihin ja ylhäällä edelleen sivuhuoneeseen, joka on kuten hän sanoo: kaikkein pyhin. – Täällä ne kaikki syntyvät. Kollolan näyttelyyn pitäisi alkaa taas tehdä materiaalia, Lineri sanoo. Kaikkien pyhimmässä hän on ahkeroinut Merimaskun teatterille käsiohjelmat, julisteet ja tiedotteet, koonnut Myötätuulta Merimaskussa -julkaisut ja ties mitä. Ollaan siis työhuoneessa, jossa ovat skanneri, tulostin, tietokone ja muut. Valokuvia parhaillaan skannataan. – Olen nyt näitten kanssa tapellut. Skanneri hyytyi. Täytyy antaa sen levätä. Viime vuonna tuli 50 vuotta täyteen siitä, kun Lineri pääsi Turun tyttökoulusta, 6-vuotisesta oppikoulusta ja silloiset koulutoverit kokoontuivat muistelemaan. Lineri ei kai olisi Lineri, ellei hän olisi pyytänyt koulutovereiltaan valokuvia, ja niistä hän nyt kokoaa oppikoulun muistokirjaa. Siinä skanneri väsähti. Suurin piirtein sovussa Linerit ovat runsaat 30 vuotta asuneet Merimaskussa ja olleet 50 vuotta yhdessä. –Ja vielä ollaan suurin piirtein sovussa, Maarit Lineri sanoo. Merimaskussa hän on ollut monessa mukana kuten Merimasku Seurassa tai perustamassa Merimaskun teatteria, mutta aktiivisimmat ajat ovat takana. 1990-luvulla suht tuoreena merimaskulaisena Lineri osallistui paikallispolitiikkaan ja kuului valtuustossa kokoomuksen ryhmään. Silloin jotain tarttui häneen pysyvästi. – Olin ympäristölautakunnassa ja minulle jäi päälle kaavojen tuijottelu. Rakastan niitä. Ne ovat intohimo. Kailon saaren kaava on mielestäni omituinen. Sen pitäisi olla kaupunkilaisten alue eikä turistien, Lineri linjaa. Kaikesta tekemästään huolimatta Lineri on yhä jotenkin ulkopuolinen. – Vaikka olen ollut täällä yli 30 vuotta, niin en tunne ihmisiä. Tulen kyllä ihmisten kanssa toimeen, mutta en käy kylässä ja kahvilla, eivätkä ihmiset piipahda täällä. Nyt kun en ole enää mukana missään, niin tunnen että olen näkymätön. Kerro itsestäsi, näkymätön ! – Henkisesti voin vireästi, mutta keho on ruvennut kenkkuilemaan. Kymmenen vuotta olen sairastellut munuaissyöpää, ja haaveilen siitä, että aamulla voisi herätä ja nousta ylös ilman että mihinkään sattuu. Syövän kanssa pärjään kuitenkin ihan hyvin, mutta kaukomatkoista olen luopunut. Lentäminen on liian raskasta. Minulla ei ole muuta kuin vapaa-aikaa, jolloin kirjoittelen, teen julkaisuja, laiskottelen, mietiskelen ja luen silloin, kun en istu tässä. Pikkupöydällä on kirjoja: Jaakko Tahkokallion Pimeä aika, Marko Lambergin Noitaäiti, keskiaikainen lakikirja Codex Aboensis. Niitä Lineri on tarvinnut artikkeliinsa, jota hän kirjoittaa tulevaan Myötätuulta Merimaskussa -julkaisuun. Lineri kertoo tehneensä löydön merimaskulaisen naisen merkillisestä kohtalosta vuosisatoja sitten. Hän kuitenkin pitää jännitystä yllä ja kehottaa lukemaan asiasta aikanaan itse julkaisusta. Kirjoista Lineri suostuu puhumaan yleisesti. Pysyväsi hänen mieleensä on painunut Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen. – Se on elämäni ainoa kirja, jonka olen lukenut kahteen kertaan. Neljä henkilökohtaista Mikä sinussa on parasta? – Rehellisyys. Mikä saa sinut hyvälle tuulelle? – Tuo aviomies. Nyt se on harvinaisen hiljaa, muutta yleensä se liikkuu ja laulaa. Mitä pelkäät? – Ehkä voisi sanoa, että tulevaisuutta. Rupeaa olemaan kaikki niin sekaisin joka puolella. Mihin maailman on menossa? Mistä olet ylpeä? – Monesta asiasta. Ainakin siitä, että olen lapset kasvattanut ihan täysipäisiksi, vaikka olin itse ihan lapsi, kun he syntyivät. Syntynyt Helsingissä 29.1.1950, muutti Turkuun 6-vuotiaana. Asunut myös Russarössä, Hästö-Busössä ja Hangossa. Merimaskussa vuodesta 1987. Ollut 50 vuotta liitossa Kari Linerin kanssa. Lapset Essi ja Teemu, toinen yli 50, toinen alle. Merkonomi. Jäi munuaissyövän takia sairaseläkkeelle markkinointisihteerin töistä Turun Ammatti-instituutista vuonna 2009. Merimasku Seuran puheenjohtaja 2004-2015.