Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Tulospalvelu

Naantalin tulos oli viime vuonna 4 miljoonaa euroa – Velkataakka on pudonnut kuudessa vuodessa peräti 29 miljoonaa

Naantalin kaupunki porskuttaa eteenpäin taloudellisesti vahvassa myötätuulessa. Tiistaina julkistettu viime vuoden tilinpäätös osoittaa neljän miljoonan euron tulosta. Tilinpäätös on ollut plussan puolella nyt kuudetta vuotta peräkkäin, mikä on saavutus, josta monessa kunnassa voidaan vain unelmoida. Kaupungin velkataakkaa on pystytty keventämään kuuden vuoden aikana huimat 30 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 velkaa oli karvan verran alle 50 miljoonaa, mutta vuodenvaihteessa enää 21 miljoonaa. Velkaa on asukasta kohti 1072 euroa, kun valtakunnan keskiarvo on 3000 euron tietämillä. – Tämä oli hyvä tilinpäätös taloudellisessa mielessä ja myös toiminnalliset tavoitteet pääosin saavutettiin, luonnehtii Naantalin kaupunginjohtaja Jouni Mutanen mennyttä vuotta. Hänen mukaansa kaupungin vahva talous antaa hyvät edellytykset tulevaisuuteen: Laadukkaista peruspalveluista huolehditaan ja samalla tehdään kouluihin ja päiväkoteihin mittavat investoinnit palveluverkkosuunnittelman mukaisesti. – Tavoitteena on pitää Naantali kilpailukykyisenä ja kasvavana ja selkeästi myös muuttovoittokaupunkina, Mutanen sanoo. Viime vuonna kaupungin väkiluku kasvoi 69 hengellä. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Tuuna (kok) sanoo, että julkinen sektori ei kokonaisuutena ole pystynyt vahvistumaan, vaikka maan taloudessa on ollut hyvä veto päällä, mutta Naantalin kaupunki on tähän kyennyt. – Meillä on pelivaraa isojen hankkeiden toteuttamiseen. Jos tilanne heikkenee, emme ole heti kirstun pohjalla, Tuuna sanoo ja viittaa kaupungin alhaiseen velkaantumistasoon. Kaupunginkamreeri Juha Heinonen arvelee, ettei velkalasti tästä enää kevene, vaan lähtee loivasti kasvuun lähivuosina. Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Vilhelm Junnila on tyytyväinen siitä, että investoinnit on pystytty toteuttamaan tulorahoituksella. Hän uskoo, että talouskehitys näkyy ulkopuolisille kaikkein konkreettisimmin keskustan ilmeessä, joka on kymmenen vuoden kuluttua hyvin erilainen kuin nyt. Toinen varapuheenjohtaja Sirpa Hagsberg sanoo, että kaupungin palvelut ovat saaneet naantalilaisilta hyvää palautetta, mutta niitä pitää pystyä edelleen kehittämään. Vastinetta verorahoille pitää saada niidenkin, joiden lapset ovat jo lähteneet pois kotoa. Hänen mielestään Naantalissa päätöksiä on tehty hyvässä hengessä, eikä periaatteellisia eroja ryhmien välillä ole. – Irtiottoja ei juuri ole ollut. Hagsberg toivoo, että tulevassa sote-ratkaisussa kunnat saisivat toimia palvelujen tuottajina. Jos työpaikka siirtyy toiseen kuntaan, se voi olla joillekin tarkoittaa muuttokassien pakkaamista. Jouni Mutanen kertoo, että sote-ratkaisua odotellessa on kaupungin sote-kiinteistöt pidetty kunnossa, mutta laiteinvestointeja ei ole tehty ainakaan vahvassa etunojassa. Hän arvioi, että sote-investointeja joudutaan nostamaan kiinteistöpuolella ja laitehankinnoissa, mutta lähivuosina ei puhuta mistään valtavista investointitarpeista. Takavuosina Naantalin talouden yksi ankkuri oli satama, mutta nyt sen osuus kokonaisuudesta on pieni: Kaupunki saa satamayhtiöltä vuokratuloja ja osinkoja noin 2 miljoonaa euroa vuodessa. Keskeinen selitys on siinä, että kaupunki ei ole enää vuosiin saanut satamamaksuja Nesteeltä. Satamamaksuista käydään edelleen oikeutta suljettujen ovien takana. Naantalin tiistaisessa tilinpäätösinfossa kukaan ei rohjennut ennustaa, millä aikataululla tässä pitkään venyneessä kiistassa saavutetaan ratkaisu. Asukasluku 31.12.2018: 19 238 henkilöä Tuloveroprosentti: 19,00 Vuosikate: 11,7 miljoonaa euroa Tilikauden tulos: 4,0 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinnit: 11,4 miljoonaa euroa. Lainat: 20,6 miljoonaa euroa eli 1072 euroa asukasta kohti.