Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Raisiolaisnaisen vuosikymmenten piina jatkuu yhä: ”Maksuhäiriötä koko elämä”

–Elämäni on ollut 20-vuotiaasta asti yhtä maksuhäiriötä, huokaa vajaa 50-vuotias raisiolaisnainen. Riikka (nimi muutettu) muistelee, miten hänen elämässään kaikki oli hyvin vähän yli 25 vuotta sitten. 20-vuotiaana hän opiskeli ja työskenteli opiskeluaan vastaavassa työssä, josta sai ihan kohtuullisesti palkkaa. – Ei mitään rikkauksia, mutta kyllä sillä toimeen tuli ja juhlikin ihan kiitettävästi viikonloppuisin. Vanhemmillani oli jossain vaiheessa teini-ikääni ollut vaikeuksia maksujen kanssa ja olin päättänyt, että minä ainakin haluan hoitaa asiani paremmin. Mutta toisin kävi, Riikka muistelee. Riikka takasi lähisukulaisensa autolainan, joka lopulta jäi Riikan maksettavaksi. Riikka ei enää tarkalleen muista, maksoiko hän silloisen 20 000 markan lainan erät itse palkastaan, vai menivätkö sen lainan erät ulosoton kautta hänen palkastaan. Riikka sai kuitenkin omat raha-asiansa hallintaan joiksikin vuosiksi ja hän pystyi silloisen miehensä kanssa hankkimaan asuntolainalla vanhan, mutta tyylikkäästi remontoidun rintamamiestalon. Lapsiakin siunaantui kolme, kunnes Riikan määräaikainen työ päättyi. – Olen aina ollut tarkka siitä, että pystyn hoitamaan omat asiani ja varsinkin koko perheen asiat. Olin tuolloin vähän päälle 30-vuotias, kun jouduin pysähtymään ja miettimään, että mitäs nyt. Siihen asti olin ollut taloudessa se turva, joka tuo varmasti rahaa kotiin, vaikka lapsiakin oli ehtinyt syntyä vuosien aikana. Jotenkin olimme keplotelleet, vaikka silloisella miehelläni ei välttämättä aina ollut tuloja. Toki koko se aika oli laskemista ruokakaupassa, että voiko ostaa kaksi jauhelihapakettia, vai pitääkö tyytyä yhteen. Onneksi lapsille saimme vaatteita paljon sukulaisilta ja ystäviltä, sillä lasten kummatkaan isovanhemmat eivät olleet hekään rikkauksilla höystettyjä, vaan kamppailivat omien ongelmiensa kanssa. Siksi emme voineet heihinkään tukeutua tiukoissa tilanteissa, Riikka sanoo. Kun Riikalla ei enää ollutkaan vakituista työtä ja hän ajautui pätkätyöläiseksi, alkoivat vaikeudet laskujen maksujen kanssa. Kuten varmaan kaikki pätkätyöläiset, Riikka on elänyt viimeiset vajaa 20 vuotta epätietoisena tulevasta ja varsinkin siitä, pystyykö milloinkaan katkaisemaan maksuhäiriökierrettä, joka alkoi määräaikaisen työn loputtua. – Kun rahaa ei tullut, niin oli pakko jättää joitakin laskuja maksamatta. Välillä apua sai sosiaalihuollosta, välillä ei. Apua ei kuitenkaan saanut maksamatta jääneisiin laskuihin, paitsi kerran sain apua sähkö- ja vesilaskuun, kun muuten ne olisi katkaistu, hän toteaa. Voimavarat huvenneet maksumyllyn rattaisiin Raha-asiat olivat yksi syy Riikan avioeroon kymmenen vuotta sitten. Hän halusi lasten koulun vuoksi jäädä asumaan taloonsa. Silloin pankki suostui lainajärjestelyyn, vaikka Riikalla oli ulosotossa muutamien satasten verran maksuja. – Olin asettanut silloisen mieheni ja lasteni menot ja tarpeet omieni edelleni. Ajattelin, että jos heillä on asiat hyvin, niin kyllä minä pystyn omani jotenkin järjestämään. En pystynyt, vaan aina jäi joitakin laskuja maksamatta, jotka sitten aiheuttivat maksuhäiriömerkintöjä. Taisin saada vanhemmiltani sen verran apua, että sain maksettua rästit pois ulosotosta ja lainan pankin kanssa sovittua. Se ei kuitenkaan muuttanut tilannetta, että minulla olisi ollut aiempaa enemmän tuloja. Mikä taas johti siihen, että olen joutunut priorisoimaan laskuja koko elämäni ajan, sanoo Riikka. Kuulostaa lohduttomalta, mutta Riikka oli laskenut, että kituuttamalla omistamassaan talossa hän olisi vähemmän yhteiskunnan armoilla ruokittavana. Sitä mieltä hän on edelleen, vaikka yhä pitää laskea tarkkaan, montako grammaa jauhelihaa viikossa on varaa ostaa. Hän tiesi, että usein ei olisi tilillä lainkaan rahaa, vaan laskut piti jättää tylysti maksamatta. – Jossain vaiheessa jaksoin soitella ja anella maksuille lisäaikaa, mutta se tuntui petokselta itseäni ja velkojia kohtaan. Ei minulla sitä rahaa olisi kuukauden päästä sen enempää kuin nytkään. Niinpä lakkasin jaksamasta. Halua olisi ollut saada kaikki laskut maksettua, mutta minkäs teet, kun rahaa ei mistään kahmita, Riikka harmittelee. Kymmenien vuosien maksuhäiriöt ovat aiheuttaneet Riikalle sen, että hän kertoo elävänsä löyhässä hirressä kädestä suuhun päivä toisensa perään. Mitään suurempia hankintoja ei voi tehdä, sillä osamaksusopimuksia on turha haaveilla. – Mainokset huutavat kilpaa halpoja sohvia ja edullisia matkoja etelän lämpöön, mutta ne eivät ole meidän perhettä varten. Yksinhuoltajana tienaan sen verran, että en saa kelasta tukea, koska minulla on omistusasunto. Kuitenkin pankki vaati asunnosta niin suurta kuukausierää, että minulle jää kuukaudessa asumiseen, ruokaan ja laskuihin 500-1100 euroa riippuen siitä, viekö ulosotto välistä vai. Enää en jaksa edes taistella maksamattomia laskuja vastaan, sillä asumiskustannukset ovat kasvaneet viime vuosina niin paljon, etteivät rahani riitä, miettii turhautunut perheenäiti. Maksuhäiriöt vaikeuttavat elämää kohtuuttomasti Vaikka Riikka saisi ulosotossa olevat maksut maksettua, kuten aina vähän välistä tapahtuu, maksuhäiriömerkinnät eivät poistu heti. Se tarkoittaa, että Riikka tuntee olevansa toisen luokan kansalainen, vaikka toki myöntää, että syy on ihan hänessä itsessään. Sama tunne on varmaankin kaikilla niillä 385 700 ihmisellä, joilla viime syyskuun lopun lukeman mukaan on maksuhäiriömerkintä. Vuodessa merkintöjä tulee oi 5000 uudelle ihmiselle. – Minulla ei ole ollut rikkaita vanhempia, ei perintöjä tai muita yllätyksellisiä tuloja, joilla olisi voinut hetkellisesti helpottaa ainaista rahavajetta. Autoa minulla ei ole, sillä en pystyisi maksamaan sen kustannuksia, enkä saisi edes kunnon vakuutusta siihen, koska minulla on maksuhäiriömerkintöjä. Jostain vakuutusyhtiöstä kuulemma saisi pakollisen liikennevakuutuksen, mutta pitäisi maksaa koko vuosi etukäteen. Mistä minä sellaiset rahat saisin? Riikka ihmettelee. Nykyiset itsestäänselvyydet, kuten puhelin- ja nettiliittymät, Riikka on hankkinut siten, että ne ovat hänen vanhempiensa nimellä Riikan laskut. Pahinta kaikkien laskujen maksukyvyttömyyden lisäksi Riikan mielestä on vuosi toisensa jälkeen mielessä hiipivä epätoivo tilanteen päättymättömyydestä. – Pahinta on ehkä pelko yllättävistä menoista. Lasten harrastukset ovat nykyään sellaisia, että ne pitää maksaa verkossa ilmoittautuessa. Lapsi ei välttämättä ymmärrä, miksei aina ole mahdollisuus harrastaa. Meillä on lemmikkieläin, ja pelko sen sairastumisesta on todellinen. En saisi laskua osamaksulle, vaan pitäisi maksaa heti. Ei minulla ole sellaiseen varaa. Tällä hetkellä työpaikkani on sellainen, että en tarvitse omaa autoa, mutta tarjolla on ollut sellaisiakin nykyistä paremmin palkattuja töitä, joihin olisi tarvinnut oman auton. Sekään ei ole mahdollista. Maksuhäiriömerkinnät rampauttavat koko elämäni, vaikka ovatkin omaa syytäni, Riikka toteaa. Apua saa, mutta itse pitää jaksaa toimia Vuoden vaihteessa voimaan tullut laki yksityishenkilön velkojen vanhenemisesta 20 vuodessa ei Riikkaa auta. Hän on velkojaan maksanut työllään koko ajan, joten velat ovat hänellä korkeitaan muutaman vuoden vanhoja riippuen siitä, miten aktiivisesti niitä on peritty. – Tiedän, että se on tyhmää maksaa moninkertaisia summia perintätoimistoille ja käräjäoikeuksien päätöksistä, mutta vaikea maksaa ajallaan, kun rahaa ei ole. Eikä jaksamistakaan, sillä en ole asiasta ystävilleni kertonut, jotta voisin saada edes henkistä tukea. Talous- ja velkaneuvontaan kääntyminen on ollut minulla monesti mielessä, mutta se tuntuu tälläkin hetkeltä liian raskaalta. Näiden vuosikymmenten aikana olen jotenkin turtunut siihen, että kyllä ulosotto sitten omansa ottaa, Riikka sanoo hiljaa. Raisiossa taloudellisiin ongelmiin on mahdollista saada apua kävelemällä Raision kaupungin palvelupisteeseen Olkkariin, Raisiontori 6, josta saa tarvittavat yhteystiedot tai kaupungin nettisivuilta https://www.raisio.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/aikuisten-sosiaalipalvelut