Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Kolumni: Älykkyyden osamäärä

Katselin televisiosta, kun Big Brother -ohjelman asukkaat keskustelivat älykkyydestä. Nokkelimmat voisivat tähän jo kommentoida, eli aiemman tv-tyrkky -otannan perusteella tuskin ovat keskustelleet järkeviä. Tällä kertaa asukkaina on ainakin muutama, jotka ovat julkisuudessa kertoneet oman älykkyytensä yltävän jopa Mensan hyväksytyksi jäseneksi. Mitä sitten on älykkyys? Sitä on pohdittu varmasti läpi ihmisiän. Oikeaa vastausta tuskin kukaan osaa antaa. Mielestäni älykkyys on taas niitä asioita, jotka ovat varsin vahvasti sidottuja yhteiskunnan normeihin. Näin ollen älykkyys olisi kullekin yhteiskunnalle ja ajalle jonkun tahon sanelema määrite, ihmisen itsensä kehittämä kehiö, kuten moraali tai oikeustaju. Yksilön älykkyys pohjautuu varmasti suurimmalta osin kokemuksiin ja niistä kokemuksista saatuihin oppeihin. Koska älykkyyttä on monta eri lajia, kuka meistä on sanomaan, mikä älykkyys on se tärkein? Peittoaako tunneäly ongelmanratkaisutaidon tai rajattomalta tuntuva muistikapasiteetti loogisen ajattelun tai visionäärisen ymmärryksen? Jos kuvitellaan, että omassa yhteisössään älykäs ihminen laitettaisiin täysin vieraskieliseen ja -kulttuuriseen yhteisöön, pitäisikö tämä uusi yhteisö tulokasta älykkäänä? Entä miten ihminen pystyy käsittämään sellaista, mikä on hänen omaa älykkyyttään älykkäämpää? Sanotaanhan, että ihminen pystyy ymmärtämään vain sellaista, joka sisältyy hänen käsityskykynsä rajojen sisälle. Onko siis sellainen ihminen älykäs, joka ymmärtää avartaa käsityskykyään vai sellainen, joka oman käsityskykynsä sisällä pystyy luomaan älykkäitä oivalluksia? Kumpi on älykkäämpi, sellainen, joka viljelee ulkoa opittuja sivistyssanoja puheessaan vai sellainen, joka osaa sovittaa puheensa kaikkien ymmärrettäväksi? Nyt jo älyköt ovat pystyneet rakentamaan oppivia robotteja. Tosin niidenkin ohjelmoimiseen tarvitaan se käsityskyky, mikä jo jollain ohjelmoijaihmisellä on. Tekoälyn puolestapuhujat uskovat siihen, että rajaton oppimiskyky on mahdollista saavuttaa. Mutta onko oppiminen kuitenkaan sama kuin älykkyys? Sanotaanhan, että viisas ihminen oppii virheistään, mutta älykäs ei edes tee sitä virhettä.