Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Mattilan ja Leinon teos kertoo tarinoita ja kuvia Naantalin jo puretuista taloista

Tiesitkö, että nykyisen Nunna-Marian kerrostalon paikalla sijainneen talon vuonna 1924 rakentanut Kustaa Leino tyhjensi muiden talojen huusseja ja viljeli maata 1900-luvun alussa? Talon rakentamisen myötä toteutui Kustaan haave omasta hevosesta. Hän alkoi toimia hevosajurina. Huussien tyhjentämisen lisäksi matalampiin kärryihin sidotulla tankilla Leino sitten kuskasi myös vettä rannan ravintoloille Kaivokadun kaivosta. Tämä ja monta muuta yksityiskohtaa Naantalin keskustan historiasta ja puretuista taloista käy selville uudessa Leena Mattilan kirjoittamassa ja Jouko Leinon kuvittamassa kirjassa Esplanaadikadulta Linjakadulle . Kirjan tekijät ovat halunneet tallentaa mennyttä Naantalia jälkipolville tarinoina edesmenneistä asukkaista sekä saattaa muistinvarainen tieto luotettavaksi kirjalähteeksi kotiseutu- ja rakennushistoriaa ajatellen. – Tämä kirja tehtiin nyt juuri siksi, että vielä löytyi Naantalista ihmisiä, jotka muistavat viime vuosisadan puolen välin ja sitä aiempia tapahtumia. Halusimme saada kirjan kansien sisälle jo kadonnutta Naantalia, ennen kuin muistikuvat katoavat kokonaan, kuvailee Jouko Leino kirjaprojektia. 12 korttelin edesmenneiden talojen tarinoita Kirjassa on kerrottu 3. kaupunginosan puretuista taloista, eli käydään läpi kortteleiden 40-52 historiat. Naantalin kolmas kaupunginosa rajoittuu Puistotien, Tuulensuunkadun ja Maariankadun sekä entisen pienteollisuusalueen väliselle alueelle. Tuon kaupunginosan maat liitettiin pappilan maista Naantaliin vuonna 1899 ja pari vuotta myöhemmin alue sai ensimmäisen rakennuskaavansa. Kaupunki myi alueen 19 tonttia huutokaupalla kaavan vahvistamisen jälkeen. Esimerkiksi tontin numero 4 korttelissa IX osti vuonna 1901 turkulainen kauppias Jakob Fredrik Mittler. Mittler koki myöhemmin konkurssin ja vuonna 1918 tontin osti Elin Keravuori, jonka perustaman Naantalin käsityö- ja talouskoulun toiminta oli päättynyt edellisenä vuonna. Keravuoren jälkeen tontin omisti lasimestarina tunnettu Karl Lindroos vaimoineen. He myivät tontin vuonna 1936 turkulaisille autoilijoille Yrjö Förbomille ja Rafael Lahtoselle. Autoilijat rakennuttivat tontille kolmen linja-auton tallin ja vuonna 1938 funkkistyylisen vuokra-ja linja-autoaseman, jonka yläkerroksessa toimi ravintola Kilta. Tuo rakennus purettiin vuonna 1972. Nykyään Luostarinkadun ja Tullikadun kulmatontilla korttelissa 42 sijaitsee kerrostalo Naantalin Tullinkulma. Kirjassa kerrotaan mehukkaita tarinoita kyseisen tontin historiasta nykypäivään sekä poimintoja eri lehtien kirjoituksista kyseisestä tontista. Vielä 1900-luvun alussa Tuulensuunkatu tunnettiin nimellä Linjakatu ja nykyinen Puistotie oli Esplanadikatu. Nimet muutettiin nykyiseksi vuonna 1929. Silloin myös Välikatu muuttui Ailostenkaduksi. Mattilan kiinnostus historiaan tuo tarinat myös jälkipolville Leena Mattia on pakertanut kirjan tekstin kimpussa viimeiset kolme vuotta. Tietoja on etsitty niin viranomaisrekistereistä kuin haastattelemalla purettujen talojen asukkaita. Mattila on viettänyt aikaansa useita tunteja etsimällä tietoa Kansallisarkiston Turun toimipisteessä maakunta-arkiston uumenista. Mattila kertoo idean kirjaan lähteneen oikeastaan siitä, kun hän kirjoitti nykyisen asuintalonsa, vuonna 1967 valmistuneen Tuulensuunkatu 19:n 50-vuotishistoriikin. Sitten aihe laajenikin huomaamatta ja vei mennessään. Kirjaa varten hän on haastatellut kymmeniä henkilöitä ja etsinyt muun muassa maakunta-arkistosta tietoja purettujen talojen omistajista. Mattilan muuttaessa Naantaliin 1967 suurin osa kirjassa esitellyistä taloista oli jo hävinnyt. Puistotien ja Prikitankadun kulmassa sijainneessa Frans Aallon kodikkaassa talossa hän vieraili usein ystävystyttyään talon uusien omistajien kanssa. Talon purkamista hän muistelee haikeudella. Ajuri Kustaa Leinon talon viereisellä tontilla sijaitsi komea jugendtalo Lepolinna, joka purettiin vuonna 1971. Sen purkamisen aiheuttama mielipaha on Mattilalla vielä tuoreessa muistissa. – Naantalin kolmannessa kaupunginosassa on vielä useita puutaloja muistuttamassa kaupungin omaleimaisesta historiasta ja aiemmasta asumisesta. Vanhat talot eivät ole vain rakennuksia. Ne sisältävät elettyä elämää ja kertovat meille mielenkiintoisia tarinoita asukkaistaan. Tähän kirjaan on koottu näitä tarinoita sekä kolmannen kaupunginosan mielenkiintoista historiaa, sanoo Mattila. Kirja on jo kolmas Naantalin historiaa käsittelevä Mattilan teos. Mattila toimi ennen terveyskeskusaikaa parin vuoden ajan Naantalin toisena kaupunginlääkärinä. Tuolta ajalta hänelle on jäänyt paljon tuttuja, joita tiesi haastatella. Kuvat antavat perspektiiviä menneestä Naantalista Kirjan kuvat ovat pääasiassa Jouko Leinon arkistoista, vanhoista Naantalia kuvaavista postikorteista sekä Raino Puottulan filmikokoelmista. Leino on kiitollinen niille ihmisille, jotka ovat vanhoja kuvia ja postikortteja Naantalista keränneet ja säilyttäneet niin hyvin, että ne ovat säilyneet painokelpoisina. – Lähtökohtana minulla oli noin 70 000 Naantali-kuvaa, joista ensin kirja-alueelta etsittiin noin 4000 kuvaa jatkoon. Niistä sitten karsittiin tekstien mukaan kuvat siihen noin 150 kuvaan, jotka kirjaan sitten valittiin. Nykyiset talot pyrittiin kuvaamaan samasta kulmasta, mistä arkistokuvatkin, kertoo Leino kirjan kuvausprojektista. Kirjaa on painettu 300 kappaletta ja sitä on mahdollista ostaa Naantalin Pienestä Kirjapuodista sekä Wanha Naantali -kaupasta. Myös Naantalin museosta kirja löytyy myytävänä, kunhan museot aukeavat.