Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Onko 2000-luvun talossasi ilmalämpöpumppu tai muu jäähdytys? Asunnon viilentämisessä on yllättävä kosteusriski – Näin ongelmaa voi pienentää

Tämä juttu tarjoaa kattavan tietopaketin kaikille 2000-luvun talossa asuville, sellaisen hankintaa suunnitteleville ja uuden omakotitalon rakentamista harkitseville. Aloitamme kertomalla, millaisia 2000-luvun talot ovat. Energiansäästö: Yhä useammasta talosta rakennettiin passiivi- tai nollaenergiatalo, sillä rakenteiden lämmöneristävyys ja tiiveys tulivat aiempaa tärkeämmiksi. Esimerkiksi purueristeisen 1940–50-luvun talon energiankulutus on 4–12-kertainen verrattuna 2000-luvun taloon. Valmiusaste: Valtaosa omakotitaloista on rakennettu suur- tai pienelementeistä. Koska talot ovat teknistyneet, yhä harvempi rakentaa itse ja yhä useampi tilaa enemmän tai vähemmän valmiina luovutettavan pientalon. Suosiotaan ovat kasvattaneet myös täysin tehtaassa rakennettavat, valmiina tontille tuotavat valmistalot. Ikkunat: Kolmin- tai jopa nelinkertaiset selektiivilasit eli energiansäästölasit. Julkisivu: Useimmiten puu- tai tiiliverhoilu. Eristeet: Seinissä tyypillisesti 250–300 millimetriä eristevillaa tai 120–170 millimetriä polyuretaanieristettä ja yläpohjassa 450–500 millimetriä puhallusvillaa tai 190–300 millimetriä polyuretaanieristettä. Ilmanvaihtojärjestelmä: koneellinen ilmanvaihto, jossa on tehokas lämmön talteenotto, lisäksi ehkä myös jäähdytys. Lämmitysmuoto: Tavallisesti maalämpö, kaukolämpö tai erilaiset hybridilämmitystavat, kuten sähkö ja ilmalämpöpumppu tai aurinkoenergiapaneelit. Lämmönjakona on tavallisesti vesikiertoinen lattialämmitys, joka toimii joko sähköllä tai maalämmöllä. Joissakin taloissa voi olla lattialämmityksen sijaan vesikiertoinen patterilämmitys. Passiivi- ja nollaenergiataloissa on myös ilmalämmitys. Rakentamismääräykset ja -lait: Juuri ennen 2000-luvun alkua tuli tiukennuksia esimerkiksi rakenteiden lujuuteen ja vakauteen, kosteudenhallintaan, paloturvallisuuteen, terveellisyyteen, käyttöturvallisuuteen, esteettömyyteen, meluntorjuntaan ja ääniolosuhteisiin sekä energiatehokkuuteen. Alapohja: Maanvaraisia alapohjia on tehty 2000-luvullakin valtaosaan taloista, mutta maakosteuden siirtyminen rakenteisiin on huomioitu aiempaa paremmin. Määräyksiin tuli 1. tammikuuta 1999 kapillaarikatkon rakentaminen alapohjarakenteeseen maakosteuden nousun estämiseksi. Kosteusvauriot: 2000-luvun taloissa ei ole enää niin suuria home- ja kosteusvaurioita kuin aiempien vuosikymmenien taloissa, summaa Ramboll Finlandin korjausrakentaminen ja tutkimusyksikön päällikkö, rakennusterveysasiantuntija Heidi-Johanna Jokelainen . Jutun kuvat ovat 2000-luvun taloista. Mitkä ovat 2000-luvun talojen tyypilliset ongelmat? 1. Riittämätön ilmanvaihto On tavallista, että esimerkiksi koneellista ilmanvaihtoa pidetään liian pienellä, ilmanvaihtoa ei ole säädetty oikein, ilmamääriä ole mitattu tai ilmanvaihtoventtiilit tai -kanavat ovat likaiset. Tällöin sisäilman kosteus, hajut ja epäpuhtaudet eivät poistu tiloista riittävän nopeasti, ja asunnon ilma on tunkkaista tai epäpuhdasta. Sisäilmaan tulee kosteutta esimerkiksi ihmisistä, lemmikeistä, ruuan valmistuksesta ja pyykkien kuivauksesta. "Rakennustyömaalla on myös voitu säilyttää ilmanvaihtokanavia suojaamattomina, jolloin ne on asennettu valmiiksi likaisina”, Jokelainen sanoo. Kun ilmanvaihtokanavat ovat tukossa, pahimmassa tapauksessa rakennukseen sisälle tulee ylipaine. Tämä voi näkyä talvella siten, että ikkunoiden sisäpinnat huurtuvat. Kun rakennus on ylipaineinen, sisäilman kosteus pyrkii ulkovaipparakenteisiin, kuten ulkoseinärakenteisiin. Pitkäkestoinen ulkoseinärakenteiden kosteusrasitus talvisin voi aiheuttaa homekasvua, jos ulkoseinärakenteet eivät ole tiiviitä. 2. Asunnon viilentämisen aiheuttama kosteusriski Rakennusten sisätilojen jäähdyttäminen on yleistynyt 2000-luvulla. Asuntoa jäähdytetään esimerkiksi ilmalämpöpumpulla, joita on yhä useammassa rakennuksessa. Lisäksi 2000-luvulla on yleistynyt ilmastointi, jossa on tulo- ja poistoilmanvaihdon lisäksi jäähdytys. ”Rakennusten sisätilojen koneellinen jäähdytys kesällä lisää kosteuskuormaa esimerkiksi höyrynsulullisiin villaeristettyihin puurakenteisiin ulkoseiniin. Pitkäkestoinen jäähdyttäminen voi aiheuttaa homevaurioita”, sanoo Jokelainen. Ongelman aiheuttaa se, että sisäilma on viileämpää kuin ulkoilma, jolloin sisäilman kosteus tiivistyy ulkoseinän höyrynsulkumuovin sisäpinnalle ja kostuttaa esimerkiksi sisäkoolauksen villaeristeen. ”Kun kylmää ilmaa tiivistyy kesällä lämpimään pintaan, alkaa muodostua vesipisaroita ja villaeriste alkaa mikrobivaurioitua. Pitkäkestoinen sisätilojen jäähdyttäminen kesällä ei ole rakennusterveyden kannalta hyvä asia”, Jokelainen jatkaa. Toisin kuin joskus väitetään, villaeristekin voi Jokelaisen mukaan mikrobivaurioitua kosteudesta. Ilmaston lämpeneminen lisää kosteusrasitusta tulevaisuudessa entisestään. Jos kuumaa on esimerkiksi toukokuusta elokuuhun, viilennys aiheuttaa rakennukselle kosteusrasitusta kolmasosan vuodesta. 3. On rakennettu märän betonin päälle ”Sitä on ilmennyt paljon, että lattiapinnoite eli laminaatti, parketti tai muovimatto on asennettu märän betonin päälle. Se on selkeä virhe”, sanoo Ramboll Finlandin korjausrakentamis- ja tutkimusjohtaja Jarkko Heinonen . Tämä johtuu siitä, että on haluttu säästää joko aikaa ja/tai rahaa. Kyse voi olla myös tietämättömyydestä tai välinpitämättömyydestä. "Kovettuminen ja kuivuminen ovat eri asioita. Betoni saattaa kestää kävelyn ja sen pinta voi jopa pölytä, vaikkei vettä ei olisi vielä haihtunut riittävästi”, Heinonen sanoo. Märän päälle rakentamisen voisi estää kosteusmittauksilla ennen pinnoitusta. Urakoitsija saattaa rakentaa märän päälle pysyäkseen rakentamisaikataulussa. Myöhästymisestä seuraisi sakko. "Urakka-asiakirjoissa olisi hyvä olla lause, joka antaa urakoitsijalle lisäaikaa ilman sanktiota, jos työn viivästyminen johtuu oletettua hitaammasta rakenteen kuivumisesta. Joihinkin sopimuksiin näitä lauseita on jo kirjattukin”, kertoo Jokelainen. Pientalojen pinnoitettavuutta varten tehtävät kosteusmittaukset maksavat Jokelaisen mukaan noin 300–900 euroa. Moni omakotitalon rakentaja ei ole tätä valmis maksamaan. Märän päälle rakentamisesta voi seurata kosteus- ja sisäilmaongelmia. Esimerkiksi muovimatto ja sen kiinnityksessä käytetty liima voivat reagoida kosteuden vaikutuksesta, ja ilmaan päätyy myrkyllisiäkin kemikaaleja. Joidenkin hokema lause ”betoni kuivuu sentin per viikko” ei ole pätevä. Kosteana kesänä betoni ei välttämättä kuivu ollenkaan, ja kuivalla pakkassäällä betoni voi kuivua liian nopeastikin. Lämpö, ilman kosteus sekä betonin laatu vaikuttavat betonin kuivumiseen. Nykyään rakennusluvan yhteydessä vaaditaan kosteudenhallintaselvitys. 4. Suunnitelmien noudattamatta jättäminen Vaikka rakennuksen yksityiskohdat on 2000-luvulla yleensä suunniteltu tarkkaan, on ollut taipumusta soveltaa suunnitelmia työmaalla eri tavalla kuin on alun perin suunniteltu, sanoo Jarkko Heinonen. Syynä voi olla esimerkiksi, että urakoitsija on halunnut säästää rahaa tekemällä suunnitellun sijaan itselleen halvemman ratkaisun – tai urakoitsija ei ole osannut tehdä asiaa suunnitellulla tavalla, ja siksi on tehty tavalla, jonka urakoitsija osaa. "Sovellettu lopputulos saattaa olla kokonaisuudessa huonosti toimiva. Vaikea sanoa, kuinka paljon tästä on tahallista välinpitämättömyyttä”, Heinonen jatkaa. Heinonen tietää tapauksia, joissa suunnitelmista poiketen ilmanvaihtokanavaa ei olekaan vedetty tilaan, johon se olisi pitänyt vetää. Myös suunniteltu poistoilmaputki saattaa puuttua tai suunniteltu koneellinen poistoilmapuhallin on jätetty asentamatta, jolloin ilmanvaihto ei toimi suunnitellusti. 5. Vesivahinko Yllättävän monissa 2000-luvun taloissa on ollut jo vesivahinko, sanoo Raksystemsin aluepäällikkö, osakas Tapio Peltonen . Usein vesivahingon on aiheuttanut kodinkone, kuten astianpesukone. Vesivahingot aiheutuvat usein esimerkiksi siitä, että pesukoneen poistoputki on pettänyt ja vettä on päässyt vuotamaan. Vesivahingot ovat yleensä paikallisia ja korjattavissa. 6. Katon läpiviennit vuotavat tai katto huoltamatta Jos rännejä tai syöksykouruja ole puhdistettu, vesi alkaa tulla alas katolta eri kohdasta kuin pitäisi, jolloin esimerkiksi ulkoseinä kastuu. "Joistakin taloista puuttuu myös rännin alaosasta heittäjä eli käyrä osa, joka heittää veden talosta kauemmas. Tällöin vesi päätyy suoraan sokkelin viereen, ja ulkoseinän alaosatkin ovat vaarassa kosteusvaurioitua”, Jokelainen sanoo. Katon vuotoja tai läpivientien liitoksia on saatettu paikata kattomateriaaliin sopimattomalla saumausaineella, joka hapertuu nopeasti esimerkiksi auringon vaikutuksesta. Jos saumaus pettää, vettä pääsee yläpohjatilaan, mistä seuraa suuria ongelmia. "Omistaja saattaa ostaa vääränlaista paikkausainetta, usein sitä halvinta. Kysy rautakaupan myyjältä, mikä on esimerkiksi pelti- tai huopakattoosi sopiva paikkausaine”, Jokelainen neuvoo. 7. Rakennusmateriaalit märkiä jo ennen asennusta Rakennusmateriaaleja ei ole säilytetty oikein työmaalla, vaan ne ovat kastuneet jo ennen asentamista – tai rakennusvaiheessa. Myös elementit, joista seinät kootaan, on saatettu suojata puutteellisesti, jolloin ne ovat kastuneet ennen asennusta. Syynä voi olla, ettei urakoitsija halua maksaa materiaalien tai elementtien suojaamisesta tai urakka-asiakirjoihin ei ole kirjattu, että materiaalit pitää suojata. Rakennusmateriaalit, kuten ulkoseinän eristeet, ovat voineet päästä kostumaan myös pitkän rakennusajan vuoksi – omatoimirakentajalla omakotitalon rakentaminen on voinut kestää esimerkiksi kolme vuotta. 8. Märkätiloista voi puuttua vedeneristys Nykyaikaiset vedeneristysvaatimukset tulivat voimaan vuoden 1999 alussa, mutta silti joistakin 2000-luvun alkupuolen märkätiloista voi puuttua nykyaikainen vedeneristys tai se on voitu tehdä puutteellisesti. "Vesieristys voi puuttua myös esimerkiksi vessoista ja kodinhoitohuoneista, joissa on lattiakaivo. Nämä tilat eivät välttämättä ole suoranaisesti märkätiloja, joten niissä vedeneristysmääräyksiä ja ohjeistuksia on voitu noudattaa leväperäisesti”, Raksystemsin kuntotarkastaja Tuomas Repo sanoo. Rakennustyön vastaavan työnjohtajan olisi kuulunut tarkistaa märkätilojen vesieristys rakennusvaiheessa, mutta tarkistus on voinut jäädä tekemättä. Tarkastus on voitu kuitata tarkastusasiakirjoihin, vaikkei vesieristystä ole nähty. "Jonkin verran omatoimirakentajat ovat sentään ottaneet valokuvia vesieristyksistä, jotta ne voidaan jälkeenpäin näyttää”, Repo jatkaa. Pesuhuoneen silikonisaumauksia uusiessa on voitu poistaa vanha silikonisaumaus esimerkiksi puukolla, ja samalla on onnistuttu rikkomaan laatoituksen alla oleva vesieristys, mistä on seurannut kosteusvaurioita rakenteisiin. 9. Yläpohjatilan höyrynsulkumuovi on epätiiviisti kiinnitetty. Tämä aiheuttaa sisäilman kosteuden pääsyn rakenteisiin ja siksi kosteusvaurioriskin. 10. Ulkoseinien tiivistys on puutteellista Näitä esiintyy etenkin taloissa, joita maallikot ovat rakentaneet itselleen eikä ammattikirvesmies ole ollut apuna. 11. Salaojat tukossa Uusien määräysten mukaan asennetut salaojat kestävät 50 vuotta. Salaojat voivat kuitenkin olla tukossa. Silloin vesi ei pääse poistumaan rakennuksen luota, ja perustukset saattavat kastua. Mitä omistaja voi tehdä? 1. Huollata ilmanvaihtolaitteet Puhdista tulo- ja poistoilmaventtiilit pölystä pari kertaa vuodessa. Vaihda tai puhdista samalla myös suodattimet. Esimerkiksi laitteiden valmistajat myyvät suodattimia. Tutustu laitteen käyttö- ja huolto-ohjekirjaan, joka löytyy verkosta tavallisimpiin laitemalleihin. Koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon suodattimet ovat ilmanvaihtolaitteen sisällä. Ilmanvaihtokoneen lämmöntalteenottolaitteisto kaipaa puhdistusta kerran vuodessa. Puhdistuta ilmanvaihtokanavisto viiden–kymmenen vuoden välein. Puhdistuksen yhteydessä urakoitsija voi avata venttiilit eikä välttämättä enää säädä niitä kohdilleen. Siksi tulo- ja poistoilmanvaihtomäärät pitäisi mitata ja säätää puhdistuksen jälkeen uudelleen. Jos talossasi on koneellinen poistoilmanvaihto, suodattimet ovat korvausilmaventtiileissä. Puhdista myös liesituulettimen rasvasuodatin säännöllisesti. 2. Viilennä vain vähän Asunnon viilentämisen aiheuttama kosteusriski pienenee, jos asukkaat voivat kuumalla säällä tyytyä siihen, että ulko- ja sisälämpötilan välillä olisi vain muutaman asteen ero. Esimerkiksi siis niin, että ulkona olisi vaikka 27 astetta ja sisällä 23 astetta. ”Usein käy kuitenkin niin, että kun ulkona on 27 astetta, asukkaat haluavat sisälle 18–20 astetta”, Jokelainen sanoo. 3. Reagoi nopeasti hajuihin Jos havaitset asunnossa poikkeuksellista hajua tai perheenjäsenille tulee hengitystieoireita, selvitä asiaa mahdollisimman nopeasti. 4. Kysy suunnitelmia Uusiin rakennuksiin pitäisi olla hyvin laaditut suunnitelmat. "Jos suunnitelmia ei ole olemassa, se kertoo jo jotain: kiinteistön ylläpito ei varmaankaan ole ollut järjestelmällistä. Tai suunnitelmia ei haluta esitellä syystä tai toisesta”, Heinonen sanoo. Ostajan kannattaa katsoa asiantuntijan avulla esimerkiksi kuntotarkastuksessa, mitä rakenteita kiinteistössä on käytetty ja mitä riskirakenteita talossa voisi olla. Näin pääsee näkemään, onko rakennus toteutettu suunnitelmien mukaan. Jos vasta rakennutat taloa, pyri seuraamaan vaihe vaiheelta, toteutuvatko suunnitelmat. Tätä varten voit palkata valvojan. Pyri kommunikoimaan urakoitsijan kanssa mahdollisimman tarkasti siitä, mitä milloinkin tapahtuu. 5. Tarkista vesiputket ja liitokset Tarkista, että kaikki putket, liitokset ja letkut ovat ehjiä eivätkä vuoda. Astianpesukoneen alla pitäisi olla vuotosuoja, jotta mahdollinen vuoto havaitaan mahdollisimman aikaisin. 6. Tarkista vuosittain vesikaton ja sen läpivientien tiiveys Ohjaavatko katon kallistukset sadevedet kattokaivoihin tai vesikouruihin? Kourut ja syöksytorvet pitää uusia noin 25–40 vuoden välein. Käy yläpohjatilassa tarkistamassa, näkyykö missään vuotojälkiä. Jos reiät on paikattu oikeanlaisella tiivistysaineella, paikkausten pitäisi kestää vuosia. Tarkista, tuulettuuko yläpohja. Talvella on hyvä käydä pyrypäivän jälkeen yläpohjatilassa tarkistamassa, ettei sinne ole kertynyt lunta. Käytä pintakouruja tai sadevesiputkistoja ohjaamaan kattovedet ainakin kolmen metrin päähän talosta. Sadevesiputkistossa sadevedet pitää ohjata syöksytorvesta rännikaivoon ja sieltä edelleen sadevesiputkistoon. Puhdista rännikaivo roskista ja pidä putkisto avoimena. Älä johda kattovesiä salaojiin. Ulkoseinän puurungon alareunan pitäisi olla ainakin 30 senttiä ylempänä kuin ulkopuolen maaperä. Maapintojen olisi hyvä kallistua kolmen metrin matkalla rakennuksesta poispäin ainakin 15 senttiä, jotta pintavedet valuvat pois. Vielä kallistustakin tärkeämpää on, että sokkelien vieressä pintamaan alla on rakennekerros, joka ohjaa vettä poispäin rakenteista. Onko tarpeen poistaa tai muokata maanpintaa talon ympäriltä? Onko talosi rinnetontilla? Eihän valuva vesi pääse kastelemaan perustuksia? Talon seinustat pitäisi jättää tyhjiksi: puita ei tulisi olla viiden metrin, pensaita kolmen metrin ja kukkapenkkejä metrin etäisyydellä talosta. Kasvien juuret estävät perustuksia kuivumasta ja tukkivat helposti salaojat. Liian lähellä kasvavat puut voivat myös rikkoa räystäitä ja liata kattoa sekä räystäskouruja, mikä lyhentää niiden käyttöikää. Talvella luo lumet viiden metrin päähän talon viereltä. 7. Seinissä kosteusvaurioita? Jos tunnet sisätiloissa poikkeuksellista hajua tai perheenjäsenet alkavat oireilla, syytä pitää alkaa selvittää mahdollisimman pian. 8. Onko märkätiloissa vedeneristys? "Vedeneristyksen olemassaolo kannattaa tarkistaa esimerkiksi ovilistan takaa tai lattiakaivosta, josta vedeneristys ei tosin aina näy”, sanoo Raksystemsin Tapio Peltonen. 9. Onko yläpohjan höyrynsulku tiivis? Onko yläpohjan höyrynsulku ehjä ja kauttaaltaan tiivis? Tämän toteaminen voi olla vaikeaa. Helpointa tiiveys on tarkistaa sisäkattoremontin yhteydessä, kun vanha sisäkattoverhous puretaan. Älä varastoi yläpohjan eristeiden päällä mitään. Siis älä mitään: ei muoveja, ei mattoja, ei pahveja. Ne keräävät kosteutta ja voivat johtaa mikrobivaurioon. Lämmöneristä kaikki tuuletustilan putket, kuten viemärin tuuletusputki ja ilmanvaihtojärjestelmän kanavat. Näin kosteus ei tiivisty putkien pinnalle. 10. Tarkista ulkoseinät Rakenteiden kosteusvaurioista voivat kieliä julkisivun läikät, maalin hilseily tai härme. Selvitä, mistä kastuminen johtuu ja korjauta vahingoittuneet kohdat. Lautaverhous kestää keskimäärin 50 vuotta. Huoltomaalaus pitää tehdä 5–20 vuoden välein. Entä ovatko julkisivun materiaalit ehjiä? Materiaalina voi olla puu, tiili tai betoni. Ei saa olla halkeamia tai koloja, joista vesi pääsisi rakenteisiin. Ovatko perustukset ehjät? 11. Tarkista salaojien toimivuus Kurkista salaojan tarkistuskaivoon: onko vesi riittävän alhaalla eli putken alapuolella? Salaojien kuuluu sijaita rakennuksen perustusten ulkopuolella, aina alempana kuin antura alimmillaan. Tulviva oja ei saa päästä kastelemaan perustuksia salaojan kautta. Tämän estämiseksi salaojajärjestelmään pitää asentaa padotusventtiilillinen välikaivo. Salaojien kuntoa voidaan selvittää esimerkiksi kuvaamalla, ja niitä voidaan huoltaa esimerkiksi painehuuhtelemalla kymmenen vuoden välein. 12. Huolla ja korjaa ajoissa Tee rakennuksen yleistsekkaus joka vuosi. Huolla ja korjaa laitteita ja pintoja heti, kun havaitset niissä puutteita tai jos jossakin haisee poikkeavalta. Käytä tarvittaessa ammattilaista. Ota suunnitelmallinen kunnossapito tavoitteeksi. Kaikilla taloilla pitäisi olla pitkän tähtäimen suunnitelma. 13. Varaa rahaa korjauksiin Moni asia voi 2000-luvun talossa olla jo käyttöiän loppupuolella, sillä 2000-luvun rakennus saattaa olla jo 20 vuotta vanha. Esimerkiksi 20 vuotta vanha vesivaraaja alkaa olla käyttöikänsä päässä, ja on mahdollinen vesivahingon lähde. Ilmanvaihtokoneesta vähintään puhaltimien laakerit ovat 20-vuoden jälkeen käyttöikänsä lopussa. Vesikatto saattaa kaivata huoltoa, paikkausta tai jopa uusimista, riippuen materiaalista. Ulkoverhous voi kaivata maalausta. "Kun ostaa käytettyä, pitää aina varautua jonkin verran korjauskuluihin”, sanoo Kuluttajariitalautakunnan varapuheenjohtaja Päivi Korpiola . On arvioitu, että 75 prosenttia rakennuksen rakenteista tai järjestelmistä vaatii uusimista rakennuksen elinkaaren aikana. Mitä ostajan on syytä huomioida? Kiinteistömaailma Lielahden yrittäjä, kiinteistönvälittäjä, LKV, rakennusinsinööri Timo Lammen mukaan ostajia kiinnostavat 2000-luvun taloissa uudehko talotekniikka ja uusien vesieristysmääräysten mukaan tehdyt pesutilat, mikä tuo ostajalle toivoa siitä, ettei kalliita remontteja lähitulevaisuudessa tulisi. Useimmissa tämän ajan taloissa on iso kodinhoitohuone, erillinen autokatos tai autotalli, avokeittiö, lattiamateriaalina parketti ja pesutiloissa kolmea eri laattaa: yläosa vaalea, alaosa tätä tummempi ja välissä kapea boordilaatta. Useimmat 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen talot ovat 1990-luvun tapaan vielä suuria ja niissä on esimerkiksi harrastustiloja. Tiukentuneet energiatehokkuusvaatimukset ja laskusuhdanne pienensivät 2010-luvulla uusien omakotitalojen kokoa. Lampi kiinnittäisi ostajana 2000-luvun taloissa aivan erityistä huomiota lämmityskustannuksiin ja huoneilman laatuun. Ilmanvaihdon toimivuuden voi todeta aistinvaraisesti ja merkkisavujen avulla. Lisäksi hän perehtyisi näihin asioihin: salaojien toimivuus, märkätilojen vedeneristys, lumen ja jään mahdollisesti rikkomat tiilet vesikatolla, puujulkisivujen huoltomaalauksen tarve sekä vesikaton läpiviennit ja ilmanvaihdon toimivuus. Aluskatteen asennus ja läpiviennit on hyvä tarkistaa, koska niissä on hänen mukaansa yleensä puutteita. 2000-luvun talo voi olla jo parikymmentä vuotta vanha. Taloon on jo saatettu uusia vesivaraaja, kodinkoneet sekä termostaatit ja tehdä huoltomaalauksia ja pintaremontoida huoneita. Mihin remontteihin ostajan tulisi seuraavaksi varautua? "Kodinkoneiden uusimiseen – ellei niitä ole jo uusittu – puuosien huoltomaalaukseen ja ikkunoiden huoltamiseen eli tiivisteiden vaihtoon sekä huoltomaalaukseen”, Timo Lampi sanoo. Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen kehottaa varautumaan mahdollisesti myös ilmanvaihtojärjestelmän huoltamiseen, ilmalämpöpumpun uusimiseen tai huoltoon, lattian uusimiseen sekä pintojen ja tapettien uusimiseen. Ostamassa 2000-luvun taloa? Ota selvää kaavoituksesta 1. Teetä kuntotarkastus. "Ole kuntotarkastuksessa ehdottomasti itse mukana. Pystyt syventymään rakennuksen sielunmaisemaan, kun kuulet, mitä tarkastaja kysyy omistajalta ja mitä omistaja vastaa. Samalla pääset näkemään, minkä ikäisiä eri järjestelmät ovat”, Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen sanoo. "Näin osaat ajoissa varautua pitämään puskurirahastoa esimerkiksi lämmitysjärjestelmän uusimista varten. Vaikka talo olisi nyt ihan uusi talo, se ei ole uusi enää 15 vuoden päästä”, Savolainen jatkaa. Kuluttajariitalautakunnan varapuheenjohtaja Päivi Korpiola muistuttaa, etteivät kuntotarkastus tai kuntotutkimuskaan takaa satavarmasti, ettei vaurioita olisi, koska toimenpiteissä ei avata kaikkia rakenteita. "Yllätykset tulevat, kun remontoidaan ja avataan rakenteita. Suurin osa on piilovirheitä, jotka ilmenevät kaupanteon jälkeen. Jos myyjä on tiennyt viasta, mutta jättänyt kertomatta, sitä on yleensä vaikea näyttää”, Korpiola sanoo. Onko yleistä, että ostaja on kuntotarkastuksessa mukana? "Ei varmaan. Myyjä saattaa olla teettänyt kuntotarkastuksen etukäteen. Jos olisin myyjä, teettäisin kuntotarkastuksen vasta, kun löytyy potentiaalinen ostaja. Silloin turvallisuuden tunne kummallakin kasvaisi”, Savolainen pohtii. 2. Tarvitaanko kuntotutkimusta , joka on laajempi kuin kuntotarkastus? 3. Pyydä myyjältä olennaiset asiakirjat: Mitä talossa on elinkaaren aikana tehty? Mitä vaurioita on ollut? Miten järjestelmiä on huollettu ja puhdistettu? Onko käyttö- ja huolto-opasta? Vuonna 2012 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki 117 i edellyttää huoltokirjaa. 4. Millaisia rasitteita tontilla on? Onko tonttia jaettu? Onko kyseessä kirvesvarsitontti, joka on lohkaistu suuremmasta tontista ja jonne johtaa pitkä, kapea tie? Käyttääkö yksityistietä joku muukin? Millaisia kunnallisia vesi- ja viemärijärjestelmiä tai kaukolämpöjärjestelmä tontilla on? Millaisia kuluja niistä tulee ja missä putket kulkevat? Tämä on hyvä tietää, jottet pihaa muokatessasi tai uutta rakentaessasi riko putkia. 5. Onko kaavaan tulossa muutoksia – uusia teitä, kerrostaloja tai pientaloaluetta? Selvittääksesi nämä asiat ota yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan ja kaavoitukseen. Käy vähintään kunnan verkkosivuilla katsomassa, onko muutaman kilometrin säteelle tulossa kaavoitettavia alueita. Näin ei tule yllätyksenä, jos esimerkiksi lähimetsä kaatuu tai maata louhitaan ja siitä tulee ääniä. ”Jos ostamasi kiinteistön viereen taajama-alueelle rakennetaan vuokratalo, siitä ei yleensä saa korvausta, koska ostajan pitää ymmärtää, että jos taajama-alueella on tyhjää tilaa, siihen saatetaan rakentaa”, sanoo Korpiola. 6. Jututa naapureita siitä, millainen paikka tämä on elää ja millaiset palvelut täällä on. "Ihmisillä on yleensä vilpitön halu auttaa toisia, kunhan joku kysyy. He voivat kertoa, että tuohon viereen on tulossa ampumarata tai että tämä on aivan ihana paikka”, Savolainen sanoo. 7. Onko rakennusoikeutta jäljellä? Tarkista tämä. Ehkä haluat vielä rakentaa jotakin. 8. Käy kauppakirjojen kirjalliset dokumentit hyvin tarkkaan läpi. Olisiko kuntotarkastuksen tai kuntotutkimuksen havaintoja hyvä kirjata kauppakirjaan? 9. Selvitä, paljonko rahaa kuluu asumiskustannuksiin, kuten lämmitykseen, jätehuoltoon ja veteen lämmityksineen. "Huomioi, että laskennallinen energiatodistus on vain suuntaa-antava. Energiankulutus saattaa poiketa tästä merkittävästikin, sillä toinen pärjää esimerkiksi 19 asteen sisälämpötilalla ja toinen tykkää 23 asteesta”, sanoo Savolainen. Energiankulutukseen vaikuttavat myös esimerkiksi ilmansuunta, rakennukseen osuva auringon lämpö, rakennusmateriaalit sekä mahdollinen ilmalämpöpumpun käyttö. 10. Varmistu, että osaat käyttää taloa ja sen järjestelmiä oikein. Sovi, että voit jatkossakin kysyä myyjältä, jos sinulle tulee kysyttävää – näin sinun ei tarvitse pellepelottomana kokeilla. Kiistoja 2000-luvun taloista kuluttajariitalautakunnassa Kuluttajariitalautakunta suositteli hyvitystä ostajalle esimerkiksi tällaisissa kiistoissa vuoden 2018 ratkaisuissaan. Esimerkki 1 – Terassin lattialaatoissa halkeamia Kiinteistö rakennettu 2011. Myyjät, jotka ovat rakennusalan ammattilaisia, ovat rakentaneet talon itse. Kauppa vuonna 2017. Hinta 470 000 euroa. Terassin lattialaatoissa halkeamia rakennusvirheen vuoksi. Myyjien korvattava korjauskulut 2087,30 euroa, puhelin- ja matkakuluja, siivoustyötä ja asumishaittakuluja yhteensä 50 euroa sekä 200 euroa asiantuntijalausunnosta. Myyjien olisi pitänyt tietää rakennusvirheestä ja kertoa siitä, koska olivat itse rakentaneet talon. Rakennusvirhe johtui huolimattomuudesta. Esimerkki 2 – Katossa rakennusvirhe Rakennus valmistunut vuonna 2000, kauppa vuonna 2013. Hinta 310 000 euroa. Kattoremontti vuonna 2017, hinta 22 000 euroa. Ostajat vaativat myyjiltä 11 000 euroa katon rakennusvirheen takia. Kattorakenteesta puuttui suunnitelman mukainen korotusrima aluskatteen ja peltikatteen välistä, aluskatteena oli käytetty osalla kattoa siihen soveltumatonta tuotetta, aluskate oli paikoin pussilla siten, että katteen päälle mahdollisesti kertyvä vesi ei päässyt poistumaan katteen päältä normaalisti, harjalta puuttui aluskatteen yläpuolinen tuuletusaukko eikä kattorakennetta pidetty hyvän rakennustavan mukaisesti toimivana. Kuluttajariitalautakunta katsoi, että kiinteistössä oli piilevä virhe eli katto oli merkittävästi huonommassa kunnossa kuin ostajalla oli syytä olettaa kiinteistön ikä huomioon ottaen. Hinnanalennusta suositeltiin 5 000 euroa. Esimerkki 3 – Lämpövuotoja Rakennus valmistunut vuonna 2007, kauppa vuonna 2016. Talossa oli havaittu lämpövuotoja, ja salaojakaivojen paikat eivät olleet tiedossa. Suositettiin, että rakentaja korjaa lämpövuodot ja näyttää salaojakaivojen paikat. Esimerkki 4 – Lattiakaivossa paha virhe Kiinteistö valmistunut vuonna 2005, kauppa vuonna 2012. Hinta 211 000 euroa. Lattiakaivon virhe oli aiheuttanut laajahkot kosteusvauriot. Ostajat esittivät monta muutakin virheväitettä, joista osasta ei ollut näyttöä ja osasta oli tehty reklamaatio liian myöhään. Ostajien vaatimus oli noin 29 000 euroa. Kuluttajariitalautakunta suositteli hinnanalennusta 7 000 euroa. Esimerkki 5 – Umpisäiliö vuoti Vapaa-ajan kiinteistö, valmistunut vuonna 2004. Kauppa vuonna 2015. Hinta 148 000 euroa. Umpisäiliö vuoti. Ostajien vaatimus 7 000 euroa. Umpisäiliön keskimääräinen käyttöikä on 50 vuotta eli se oli hajonnut ennenaikaisesti. Tämä katsottiin piileväksi virheeksi, josta suositeltiin hinnanalennusta 5 500 euroa. Esimerkki 6 – Kaivon vesi epäpuhdasta ja varasto vino Vapaa-ajan rakennus valmistunut vuonna vuonna 2000, kauppa vuonna 2015. Hinta 185 000 euroa. Kaivon vesi ruokavedeksi kelpaamatonta, varasto vino ja tv-antennissa toimintahäiriöitä. Ostajan vaatimus 12 320 euroa. Suositettiin 4 000 euroa hinnanalennusta plus 220 euroa virheen selvittelykuluja. Varaston ja tv-antennin osalta ei todettu virhettä. Kuinka todennäköistä on saada hyvitystä kiinteistön virheestä? Vuonna 2018 kuluttajariitalautakunta suositti hyvitystä 31:ssä käytettyjä kiinteistöjä koskevassa valituksessa. Hyvitystä ei suositettu 50 valituksessa. Valituksista 38 prosenttia johti siis hyvityksen suosittelemiseen. Luku koskee kaiken ikäisiä taloja, ei vain 2000-luvulla rakennettuja.