Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Tähän liikuntatoimenjohtaja Reijo Hakorinta rakentaisi Raision tekojääradan - Hintana olisi koulujen luistelukenttien lakkauttaminen

Tammikuussa tehty valtuustoaloite tekojääradan tai tekojääkentän rakentamisesta Raisioon tulee liikunta- ja nuorisotoimenjohtaja Reijo Hakorinnan valmisteltavaksi, mutta on asiaa Raisiossa entuudestaankin pohdittu. Valtuustoaloitteella oli 18 allekirjoittajaa, ensimmäisenä demarien Annika Ollila . Hakoranta pitää aloitetta ajankohtaisena. – Nyt tietenkin kun tällainen talvi on, niin entistä paremmin perusteluita löytyy, Hakorinta sanoo ja sopiva paikkakin hänellä tekojäälle jo on. – Jos nyt pitäisi määritellä, niin minä esittäisin, että se tulisi Vaisaaren hiekkakentälle, joka on Vaisaaren koulun teknisen tilan takana puiston etuosassa.  Siellä on hiekkapohja, joka on 60 metriä kertaa 60 metriä. Sinne saisi tuollaisen 20 kertaa 40 kaukalon, tällaisen harraste-höntsäkaukalon ja sitten jäisi vapaa luistelualue. Ulkojääkaukaloita Raision kaupungilla on yksi, tosin ei siellä jäätä ole. – On vain yksi kaukalo pystyssä odottamassa. Ei ole kannattanut pitkiin aikoihin enää hankkia 20-30 tonnin kaukaloa, että saa viikoksi jään. Väliaikaisesti se kaukalo nostettiin täksi talveksi yhdelle Vaisaaren koulun pyöräparkiksi suunnitellulle alueelle, mutta ensi talvena se siirretään sinne takana olevalle kentälle, Hakorinta sanoo. Kenttä on sama, jota hän tekojäälle parhaana pitää. Esitys toimenpideohjelmaan Hakorinnan mukaan investointiesitystä tekojäästä ei ole tähän mennessä tehty siksi, että on ollut merkittävämpiäkin asioita. – Mutta kyllä se tuossa koko ajan rinnalla on ollut, ja aion tehdä tuonne toimenpideohjelmaan seuraavalle kolmelle vuodelle esityksenä muun muassa tämän, mutta se jää sitten päättäjien ja päälliköitten käsiin, mitä siinä tapahtuu. Tähän saakka Raisiossa on jäädytetty luistelukentät perusopetuksen kouluille Kerttulan koulua lukuun ottamatta. Tänä talvena niille ei jäätä tule. Hakorinta kertoo jo ilmoittaneensa koulujen rehtoreille, ettei luonnonjääkenttiä jäädytetä. Koulujen luistelukentät historiaan Tekojään myötä koulujen kentät saattavat jäädä kokonaan historiaan. – Jos se tekojää tehdään, niin sitten pitää lopettaa kyllä kaikki luonnonjäitten tekemiset. Ei me joka koululla kyetä enää pitämään jäitä, vaan se luistelu keskittyisi jollekin alueelle. Raisiossa nyt on kuitenkin kaksi jäähallia, joissa kaikki koulut pääsevät käymään ihan kohtuupaljon, Hakorinta miettii. Hakorinta sanoo, että tekojääinvestointi tuottaisi hintansa takaisin alle 10 vuodessa, vaikka sille hintaa tulisikin. – Puhutaan kuitenkin jonkinmoisista investoinnista: jäähdytyskalusto ja putkisto tai matto sinne alle. Kunnossapitoa, vettä ja työvoimaa. Kyllä se varmaan menee 6-numeroiseksi luvuksi, kun laskee investointikustannuksen ja vuotuiset käyttökustannukset. Liikuntapalveluilta on Hakorinnan mukaan vuosittain kulunut keskimäärin 30-40000 euroa ulkokenttien jäädytykseen. Kunnossa on pidetty yhdeksää luonnonjääkenttää. – Se vaatii vesijohtovettä, se vaatii henkilöstöä ja se vaatii aika paljon työtä, että yksi luonnonjääkenttä saadaan aikaiseksi. Siitä syystä viime vuosien aikana asuinalueella olevia kenttiä on jätetty talkookentiksi. Hommataan sinne kalusteet, ja sitten asukkaat saavat jäädytellä, jos lapsillensa haluavat tehdä. Laaja ilmiö Raisio ei ole yksin tekojääpohdintoineen. – Koska tuo luonnonjääkenttien ylläpitäminen on ollut sekä epätoivoista että kallista, niin sekä seudulla, ylipäätään valtakunnassa ja varsinkin Etelä-Suomessa näitä vaihtoehtoja on pyöritelty ja osin toteutettukin. Turkukin teki aikanaan Parkin kentän ja luistelumadon, Hakorinta sanoo. Vuosi sitten Hakorinta teki yhteenvedon viidestä edellisestä talvesta. – Oli kaksi sellaista talvea, että oli nolla viikkoa luonnonjäitä. Yksi tai kaksi oli tällaista kolmen-neljän viikon sessiota ja yksi vuosi oli kahdeksan viikkoa. Se on suurin piirtein läpileikkaus siitä, miltä nämä talvet näyttävät. Hakorinta kertoo, että palveluverkkoselvitykseen liittyneessä kyselyssä kaupunkilaiset ottivat kantaa tekojään puolesta. – Se nousi yhdeksi tärkeimmistä asioista liikuntanäkökulmasta. Se oli näistä esitetyistä ideoista ihan kärkipäässä.