Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Emma Teatterissa etsitään turkulaisuuden ydintä

Toukokuisen maanantain lämpötila yltää hädin tuskin viiteen asteeseen, kun näyttelijät Tom Petäjä , Teemu Aromaa , Hilma Kotkaniemi ja Iikka Forss pukevat päällensä talvitamineita. Päät verhoutuvat paksuihin pipoihin, osa sulloutuu pilkkihaalareihin, toiset työntävät jalkansa lasketteluhousuihin. Naantalin Emma Teatterissa on alkamassa Heideken-näytelmän kolmas harjoitusviikko. Kotkaniemi myöntää, että juuri nyt näyttelijäntyö ei esittäydy hohdokkaimmillaan. –Vaikka täällä toppavaatteissa ollaan, onnistuin silti vilustumaan viime viikolla. Voi, kunpa tulisi ihanan lämmin kesä, Kotkaniemi toivoo. Keväällä Teatterikorkeakoulun kanditaattityönsä valmiiksi saanut Kotkaniemi nähdään ensi kertaa Emma Teatterin lavalla. Ohjaajana toimii hänen isänsä Pentti Kotkaniemi . –Työskentelemme ensimmäistä kertaa yhdessä. Kaikki on ainakin toistaiseksi sujunut hyvin, hän naurahtaa. Ylellä esitetystä Sorjonen-rikosdraamasta tuttu näyttelijä on kotiutunut hyvin uudelle työpaikalleen. Toki Muumimaailmassa sijaitseva teatteri on tuttu – sen lehtereiltä hän on seurannut isänsä ohjaamia näytelmiä aikaisemminkin. –Naantali on myös tuttu, varsinkin kesäkaupunkina. Meillä on mökki Kustavissa ja vierailemme usein täällä. Kesää ja esityskautta odotan innolla, meillä on koossa mahtava työryhmä. Näyttelijänelikosta myös Iikka Forss on ensikertalainen Emma Teatterin lavalla. Sen sijaan Teemu Aromaan debyytti Emmassa tapahtui jo 2005 Satu Rasilan ja Teemu Westerbergin ohjaaman Kultaranta-komedian yhteydessä. Todellinen konkari on Tom Petäjä, jolle kesä Emma Teatterissa on jo kuudes. Viimeksi hän tähditti Fingerpori-näytelmää kesällä 2017. –Tom on auttanut minua ymmärtämään turkulaisuutta ja Turun murretta. Olen kotoisin Helsingistä, joten esimerkiksi berliininmunkin kutsuminen piispanmunkiksi oli minulle uutta. Syytä piti minulle oikein erikseen selittää, Kotkaniemi hymyilee. Heidekenin käsikirjoituksesta vastaavat Satu Rasila ja Miska Kaukonen ovat tutkiskelleet turkulaisuutta monelta kantilta. Nykyisin Turussa asuva Kaukonen aloitti tutkiskelun synnyinkunnastaan Kaarinasta. Tampereelta tulleelle Rasilalle Turku on toiminut kotikaupunkina yli 20 vuoden ajan. –Turkulainen en silti ole. Sanotaanhan, että turkulaiseksi voidaan kutsua, kun on ajanut Förillä vähintään 50 vuoden ajan, Rasila sanoo. Posankka, funikulaari ja viimeisimpänä toriparkki. Turkulaisten toilailut ovat naurattaneet suomalaisia pitkään. Vitsiä on helppo vääntää vaikka murteesta. –Täällä on töpeksitty jo niin pitkään, että olemme oppineet nauramaan itsellemme. Toisaalta kaupungilla on pitkä ja merkittävä historia. Sanotaan, että täältä sivistys on lähtenyt, muttei koskaan palannut, Kaukonen tuumaa. Käsikirjoitusta ideoissaan Kaukonen ja Rasila tutkivat kaupungin historiaa ja merkittäviä paikkoja. Rasilan mukaan historia tarjoaa herkullisia teorioita turkulaista sielunmaisemaa selvittäessä. Hän kuvailee näytelmää absurdiksi seikkailuksi legendaarisen synnytyslaitoksen kellarissa, jossa tarkoituksena on tavoittaa turkulaisuuden ydin. –Se on eräänlainen Graalin maljan metsästys Heidekenissä. Tarkoituksena on selvittää turkulaisuudelle ominaisia piirteitä, sekä miten ja missä historian vaiheessa ne ovat voineet syntyä, Rasila kertoo. Vaikka vitsit kumpuavat osittain Turun historiasta, lupaavat käsikirjoittajat sketsien kolisevan kaikille. Helsinkiläisohjaaja Pentti Kotkaniemen käsittelyssä vitsit ovat jalostuneet monikerroksiseksi huumoriksi, jonka tarjoilee yli 90 sketsihahmon kavalkadi. Kotkaniemi lainaa Veijo Meren sanoja pohtiessaan syitä turkulaisista kumpuaviin vitseihin. –Meren mukaan tahaton huumori on huumorin hienoin muoto. Kaikella rakkaudella, turkulaiset ovat tahattoman huumorin Suomen mestareita. –Mutta emme me turkulaisille naura. Korkeintaan hienotunteisesti hymyilemme, Kotkaniemi päättää. Heideken – #aitoturkulaine kesäkomedia Emma Teatterissa 29.5.–17.8.