Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Ylilääkäri Minna Löppönen vinkkaa käyttämään kirkasvalolamppua iltaisin kun kaamos vaivaa – ”Liian varhainen unirytmi tasaantuu ilman pillereitä”

Univaje aiheuttaa monenlaisia ongelmia: Tarmokkuus vähenee, mieli on maassa, kiloja kertyy vyötärölle ja pinna kiristyy. Tutkimusten mukaan pitkäaikainen huonounisuus on yhteyksissä kohonneeseen verenpaineeseen, kakkostyypin diabetekseen, itsemurhariskiin, sepelvaltimosairauteen, depressioon, pitkäaikaisiin kiputiloihin ja infektioalttiuteen. Univaje ei juuri vaikuta rutiininomaisten tehtävien suorittamiseen, mutta vireyteen, tarkkaavaisuuteen, päättelyyn, luovuuteen ja oppimiseen se vaikuttaa oleellisesti. Uusi käypä hoito -suositus painottaa unettomuuden hoidossa ensisijaisesti lääkkeettömiä menetelmiä. – Unettomuudelle voi tehdä itse paljon. Ainoa ratkaisu ei ole se, että haetaan unilääkeresepti lääkäriltä, sanoo Raision terveyskeskuksen hoidon ja hoivan ylilääkäri, L T Minna Löppön en. Hän on puhumassa marras-joulukuussa Raision Sydänyhdistyksen järjestämässä unikoulussa, jonka tavoitteena on antaa omahoitokeinoja hyvään yöuneen. Viiden tapaamisen aikana käydään läpi unen muuttumista ikääntymisen myötä, liikkumista, unta tuovia ja vieviä ruokia sekä rentoutumista ja muuta omahoitoa. Maksuttomaan unikouluun osallistujat saavat tehtäväksi myös pieniä kotitehtäviä. Univaikeuksista on Löppösen mukaan liikkeellä väärinkäsityksiä. Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä kevyemmäksi uni muuttuu, ja se voi aiheuttaa heräilyä pitkin yötä. Ei ole tavatonta, että ikäihmiset nousevat ylös jo aamuviideltä tai jotkut jopa neljältä. – Unen rakenne muuttuu, mikä on osa luonnollista biologista vanhenemista, Löppönen sanoo Unirytmiä voi tasoittaa kirkasvalohoidolla. Sen hyvistä vaikutuksista on paljon tutkimustuloksia. – Hyötyisimme siitä, että ottaisimme kaamosiltana 60-120 minuuttia kirkasvalohoitoa. Liian varhainen unirytmi tasaantuisi ilman pillereitä, Löppönen sanoo. Estrogeenin puute saa Löppösen mukaan monet keski-ikäiset naiset kukkumaan aamuyöllä. Siihenkään pulmaan ei tarvita unilääkettä vaan estrogeeniä. Jos sitä ei ole mahdollisuus ottaa, niin on esimerkiksi liikunta voi auttaa. Paras tulos saavutetaan yli tunnin kestävällä kohtuullisesti kuormittavalla liikunnalla vähintään 3-4 tuntia ennen nukkumaanmenoa. – Jos menee salille vielä iltavuoron jälkeen, niin eihän nukkumisesta tule mitään hirveässä adrenaliinimyrskyssä. Löppönen sanoo, että lyhytaikainen lääkehoito voi olla unettomuuteen joskus paikallaan. Yli kahden viikon unilääkekuureja ei tule määrätä, ja pillereitä suositellaan otettavaksi muutenkin vain tarpeeseen. Kenellekään ei hänen mukaansa pitäisi kirjoittaa 100 pillerin reseptiä. Isosta purkista saatetaan napata unilääke tottumuksesta ilta toisensa jälkeen, mutta pitkään käytettynä sillä ei ole enää mitään merkitystä unettomuuden hoidossa. –  Sitten tullaan lääkärille ja pyydetään vahvempaa lääkettä. Eihän tässä ole järjen hiventäkään, Löppönen parahtaa. – Kun tottuu bentsodiatsepiineihin, ne eivät anna unta, mutta saa ne haitat, mitä pitkäaikaisesta unilääkkeen käytöstä on: Lihasjänteys lähtee, on aamutokkuraisuutta ja voi kaatua yöllä vessassa. Yksi ongelma unilääkereseptien uusimisessa on Löppösen mukaan se, että terveyskeskus käsittelee muuallakin kirjoitettujen reseptien uusinnat. Silloin pitää tietää, missä tilanteessa resepti on kirjoitettu. Raisiossa ei uusita unilääkereseptejä ilman hoitosuhdetta. Unilääkkeen käyttöä pitää seurata säännöllisesti niin kuin verenpainetta. Ei reseptin uusiminen saa olla mikään automaatti. Jos iltaisin ongelmana on nukahtaminen, voi olla hyvä idea kokeilla apteekista ilman reseptiä saatavaa melatoniinia. Milloin sitten on syytä hakea apua unettomuuteen? – Päiväaikainen väsymys on se kriteeri, että jotain pitää tehdä, Löppönen sanoo. Raision Sydänyhdistyksen Unikoulu järjestetään 7.11-3.12.