Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Noseworkin suosio kasvaa – Se sopii kaikenrotuisille koirille

Nenän hyödyntämiseen kotikoirilla herättiin vasta reilut 10 vuotta sitten, kun Yhdysvalloissa kehitettiin haistelusta karvaturrien oma harrastus, nosework (nenätyö). Suomeen suosituksi osoittautunut laji rantautui viisi vuotta sitten. Ensimmäisellä täällä järjestetyllä nosework -kurssilla oli mukana myös Rymättylässä asuva Tytti Salonen . – Silloin minulla oli lapinkoira Pyry. Nyt minulla on tanskalaisruotsalainen pihakoira Loki, joka on oikea rottakoira. Se nauttii hajuhommista, emäntä toteaa. Pyrylle nenätyöt olivat Salosen mukaan vaikeita, koska koiran rotuominaisuuksiin kuului töiden tekeminen pikemminkin katseella kuin kuonolla. – Lokin kanssa aloitimme noseworkin jo pentuna. Se on ollut tosi helppoa. Haasteena on ollut vain se, kun kaikki hajut ovat koirasta niin kivoja. Ihan parhaita ovat tietysti tyttökoirien juoksuaikahajut, Salonen hymyilee. Hajutyöskentely eroaa muista koiran kanssa harrastettavista lajeista siinä, että noseworkissa koira työskentelee itsenäisesti, hajukätköä etsien. Harrastus sopii kaikenrotuisille ja -kokoisille koirille. Alkeiskurssilla opetetaan koiria tunnistamaan eukalyptuksen haju ja liittämään siihen jokin ilmaisu, esimerkiksi maahan meno, istuminen, haukkuminen tai katsominen. Raapia koira ei hajukätköä saa. Loki ilmoittaa emännälleen hajulöydön istumalla sen kohdalle. Tätä seuraa namipalkka, jolla ahnetta koiraa on helppo motivoida muutenkin oppimaan uusia temppuja. – Jos kätkö on parin metrin korkeudessa, Loki ei voi ilmaista sitä istumalla. Silloin se vain pysähtyy hajun kohdalle, minä otan koiran syliini ja kuljen sen kanssa edestakaisin kunnes se ilmaisee, että ollaan kohdalla. Sylissä ollessaan koira ei voi ilmaista löytöään istumalla, joten tähän emännän on vielä kehitettävä joku uusi kikka. Sen keksiminen ja opettaminen onkin hänen tulevan talven tehtävälistallaan. Noseworkia harjoitellaan sekä sisä- että ulkotiloissa. Häiriöiden maksimointia lienee harjoitus, jossa koira etsi emännän kätkemiä hajupiiloja eläinkaupan pihassa, jossa tuoksui kaiken muun kivan lisäksi mukavasti tyttökoirilta. – Väsyneenä se on ilmaissut väärin, silloin kun se ei selvästikään enää jaksa keskittyä. Jos on liian kuuma tai koira haluaisi vaan päästä pihalle haistelemaan muita hajuja, Tytti Salonen kertoo. Toisaalta koira on myös todistanut fiksuutensa. Kerran kurssilla kouluttaja kertoi ihmisille piilottaneensa hajukätkön tyhjässä toimistotilassa kaikkiin muihin paitsi yhteen huoneeseen. Koirakon tehtävä oli kiertää nuo huoneet ja ilmaista piilot. – Kun tultiin tilaan, jossa hajua ei ollut, pysähdyin, mutta koira vaan toohotti menemään ja ilmaisi piilon. Silloin kouluttaja paljasti juksanneensa ihmisiä tarkoituksella nähdäkseen, reagoiko koira ihmisen käytökseen. Ei reagoinut, emäntä iloitsee. NÄIN PÄÄSET ALKUUN Yksi tapa aloittaa harjoittelu on se, että laitetaan puhtaaseen, käyttämättömään lasipurkkiin pisara hajustetta. Istuta koira muutaman metrin päähän purkista. Kun se menee uteliaana purkin luo, palkitse se namilla suoraan purkin päältä. Toistettuasi tämän muutamaan kertaan voit lisätä hajupurkin viereen toisen, hajuttoman lasipurkin. Kun koira haistaa hajullista purkkia, palkitse se purkin päältä. Toista harjoitus muutamaan kertaan, mutta vaihda joka toiston välissä purkkien keskinäistä paikkaa. Kolmannessa vaiheessa mukaan otetaan toinenkin käyttämätön, mutta hajuton purkki. Myös näiden kolmen purkin paikkoja vaihdellaan joka toiston välissä. Alkeista kolmeen purkkiin edetään rauhallisesti, parin viikon kuluessa.