Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Miksi Raision on korotettava kunnallisveroa, kaupunginjohtaja Korhonen?

Kaupunginjohtaja Ari Korhonen aloittaa toteamalla, että Raisio on pyörittänyt säästöohjelmaa koko vuosikymmenen. Siitä huolimatta se ei ole saanut alijäämäsuuntaustaan käännetyksi. – Tilanne on ratkaistava joko säästämällä, veronkorotuksilla tai molemmilla keinoin, Korhonen linjaa. Kaavailtu korotus tuntuu raisiolaisista nurinkuriselta, koska heillä menee kohtuullisen hyvin. Työttömyys on vuosikymmenen alhaisimmalla tasolla, ansiotulokehitys on suurimmillaan, kaupunkiin rakennetaan uusia asuntoja ja edessä on keskustan uudistaminen sekä siihen liittyviä suurinvestointeja. Korhonen painottaa, ettei Raision kulujen kasvu ole syy talousongelmiin. Esimerkiksi 2013–2016 kaupungin kulujen kasvu oli 1,5 prosenttia mukaan lukien sairaanhoitopiirin kulut, jotka ovat lähes poikkeuksetta ylittäneet kaupungin oman kulukasvun. – Raision kulujen kasvu on ollut Turun seudun alhaisinta, Korhonen toteaa. Esimerkkeinä rakenteellisista sopeuttamistoimista Korhonen mainitsee vesihuollon yhtiöittämisen 2016, mikä mahdollistaa nyt taksojen alentamisen. Kaupungin työterveyshuolto on myyty markkinoille ja kunnossapitotoimintaa ollaan siirtämässä ulkopuoliseksi työksi. Lisäksi Raisio on laskenut palvelutasoja. Talousvaikeuksien alkulähteenä Korhonen pitää KiKy-soppaa. KiKy:n yhteydessä valtio toteutti työnantajamaksun siirron työntekijöille, joka sitten annettiin kaikille veronalennuksena. –  Kuntien verotulot lähtivät laskuun tämän veronalennuksen seurauksena, Korhonen sanoo. Raision efektiivinen veroprosentti on vuodesta 2014 pudonnut 0,94 veroprosenttiyksiköllä, mikä vastaa noin neljän miljoonan euron tulojen vuotuista pudotusta. Koska KiKy:n yhteydessä leikattiin julkisen sektorin työntekijöiden lomarahat, syntyi palkkaneuvotteluihin tilanne, jossa työntekijäjärjestöjen vaatimukset palkankorotuksille olivat korkeat. –  Näin kunnista lähti suuri määrä verotuloja ja tilalle tulivat kovat palkankorotukset, yli 3 prosenttia. Tämän vuoksi kuntien kulut kasvoivat noin 4 prosenttia vuonna 2018, Korhonen tiivistää. Raisio poikkeaa palvelutarpeeseen ja väestöön liittyvine erityispiirteineen lähiseudun kunnista siten, että sen talous on herkkä verotulomuutoksille ja puskurit kompensointeihin ovat pienet. Vaihtoehdoksi veronkorotukselle Raision talousarvioon valmisteltiin säästöohjelma, joka sisältää miljoonan euron arvoisen palvelutason alennuksen ja miljoonan euron tasoisen lomautuksen. Raisio on pannut toimeen organisaatiouudistuksen, jonka ensimmäisessä vaiheessa selvitetään tukipalveluiden keskittäminen. Raisioon kaavailtu verokorotus tarkoittaa keskituloiselle noin 15 euron kuukausittaista lisäystä. Kiinteistöverojen alentaminen ja vesitaksojen alentaminen tuo kompensaatiota asukkaille ja parantaa hieman yritysten tilannetta.