Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Lääkäri ei saisi puhua ylipainosta, vaikka moni potilas ei mahdu enää terveyskeskuksen 140 kilon vaa’alle – Lääkäri Tellervo Seppälä haluaa puhua ylipainon aiheuttamista ongelmista suoraan

Lääkärin vastaanotolla ei saisi puhua painosta. Lääketieteen tohtori Tellervo Seppälän väitöskirja vahvisti perusterveydenhuollossa jatkuvasti eteen tulevan ongelman. Väitöskirjan tulos herätti ihmetystä Seppälässä. – Se oli yllätys, että peräti 42 prosentin mielestä lääkärin ei pidä kysellä elämäntavoista mitään. Potilaat saattavat kokea, että heitä haukutaan, kun ylipaino otetaan puheeksi. Miten tätä asiaa sitten pitäisi lähestyä, Seppälä kysyy. Seppälän väitöskirja valmistui vuonna 2017. Seppälä ei missään nimessä halua kiistää kenenkään kokemuksia, vaan kertoa miten hankala ylipaino-ongelmaan on terveydenhuollossa tarttua, sillä moni potilas kokee pelkän puheeksi ottamisen jo loukkauksena. Monet epäilevät kilpirauhasta Yli 30 vuotta lääkärinä toiminut Seppälä on nähnyt ja kuullut kaikki mahdolliset syyt, tekosyyt ja kuvitellut syyt ylipainolle sekä puntarin että lääkärin välttelylle. – Eräs keuhkopotilas ei halunnut kysyä keuhkokokeidensa tuloksia sen takia, että häntä kuulemma kuitenkin haukutaan ylipainosta samassa yhteydessä. Tai usein kuulee sanottavan, ettei voi mennä lääkäriin, sillä joka ikinen kerta ylipaino otetaan puheeksi. Vain harvoin merkittävän ylipainon takana on sairaus tai siihen liittyvä lääkitys. – Ylipainoiset ihmiset vetoavat usein siihen, että olen aina ollut tällainen. Tai en syö mitään, mutta lihon koko ajan. Siihenkin vedotaan, että suvussa on ylipainogeeni, vaikka tutkimusten mukaan esimerkiksi identtisillä kaksosilla on samat geenit, mutta vain toinen lihoo elämäntapojensa seurauksena. Myös kilpirauhasen vajaatoiminta nousee erittäin usein vastaanotolla esille, kun potilas itse pohtii syytä ylipainolle. – Pelkkä ylipaino ei ole kilpirauhasen vajaatoiminnan ainoa oire. Siihen liittyy paljon muutakin. Moni suorastaan pettyy vastaanotolla, kun verikokeiden mukaan ei löytynytkään vajaatoimintaa ja syytä ylipainolle, Seppälä kertoo. Vaikka Seppälä puhuu ongelmasta suoraan ja suomeksi, hän on erittäin tarkka siitä, ettei lihavuudesta syyllistetä eikä haukuta ketään. Lihavuus on lääketieteen näkökulmasta puhtaasti metabolinen ongelma, eikä liity mitenkään ulkonäköön. Lihavuudella Seppälä tarkoittaa painoindeksin mukaan merkittävää tai sairaalloista lihavuutta, eikä lievää ylipainoa. – Ei kaikkien ihmisten tarvitse olla laihoja ja hoikkia. Itse asiassa alipaino on jopa vaarallisempaa kuin lievä ylipaino. Jos lievän ylipainon omaava on perusterve ja harrastaa liikuntaa, ei lääkärin pidä siihen edes puuttua, Seppälä ohjeistaa. Toki jos paino alkaa joka kerta lääkärillä käydessä nousta ja tulee jokin perussairaus, sitten asia on syytä ottaa puheeksi, Seppälä jatkaa. Lihavuudella suora yhteys kokonaisterveyteen Se miksi ylipainosta on pakko puhua terveydenhuollossa, on merkittävän lihavuuden suora yhteys ihmisen kokonaisterveyteen. Vaikka tänä päivänä peräänkuulutetaan kehopositiivisuutta, oman ylipainon hyväksyminen tai silmien ummistaminen vaa'an lukemille ei poista metabolisten riskien olemassaoloa. Seppälän mielestä keskustelun keskellä unohdetaan usein se, että ylipainon kohdalla puhutaan terveysriskistä. – Esimerkiksi koronan takia tehohoitoon joutuneista ja siellä menehtyneistä potilaista suurimmalla osalla oli jokin perussairaus, ja nimenomaan ylipaino ja siihen liittyvät sairaudet huononsivat ennustetta. Heidän hengityskapasiteettinsa oli lihavuuden takia huono, Seppälä muistuttaa. Viiden kilon painonpudotus voi auttaa esidiabetekseen Suomessa on tällä hetkellä noin puoli miljoonaa kakkostyypin diabeetikkoa. Seppälä uskoo, että löytyy myös toiset puoli miljoonaa prediabeteksesta eli esidiabeteksesta kärsivää henkilöä, jotka ovat sairastuneet ylipainon takia. – Tutkimusten mukaan osa ihmisistä ei edes tiedä sairastavansa diabetesta. He luulevat väsymyksen, aloitekyvyttömyyden ja sen, ettei huvita mikään, johtuvan jostain muusta kuin ylipainosta ja kohonneista verensokeriarvoista. Seppälä kehottaa aktiivisesti mittauttamaan verensokerit, jos ylipainoa alkaa kertyä. – Jos aamun paastosokeriarvo on koholla, se merkitsee jo esidiabetesta, joka altistaa sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksille. Hyvä uutinen esidiabeteksen osalta on se, että viidenkin prosentin painonpudotus voi palauttaa sokeriarvot normaaliksi. – Pieni painonpudotus ei välttämättä näy ulospäin, mutta se vähentää silti metabolista riskiä, Seppälä vakuuttaa. "Laihdutuskehotus ei ole kiristyskeino” Suomi alkaa lähestyä kovaa vauhtia Yhdysvaltoja lihavuusongelman kanssa, arvioi Seppälä. Terveyskeskuslääkärinäkin Porissa työskentelevä Seppälä, toteaa, että asiakkaana on pilvin pimein ylipainoisia potilaita, joilla on monia vaivoja. – Terveyskeskusten vaaka mittaa 140 kiloon saakka, mutta moni painaa sitäkin enemmän, eikä vaaka riitä mittaamaan todellista painoa, Seppälä sanoo. Monen ylipainoisen leikkaus joudutaan siirtämään sen takia, että potilas laihduttaisi ennen toimenpidettä. – Selkä-, lonkka- ja polvikipujen kanssa kamppailevat ylipainoiset ihmettelevät usein, että miksi ei saa puukkoa vaivaan. Lihavien ihmisten leikkaamiseen liittyy aina hirveän isoja riskejä, kuten esimerkiksi veritulppariski. Laihdutuskehotus ei ole siis kiristyskeino, vaan se annetaan potilaan turvallisuuden takia. Myös raskausneuvolassa ylipaino otetaan Seppälän mukaan herkästi esille, koska ylipaino on riski niin lapselle kuin äidille. – Raskaaksi tulo on vaikeaa, jos on ylipainoa. Ja raskaana ollessa painoa seurataan sen vuoksi, että olisi kauheaa menettää vauva sen takia, ettei tämä mahdukaan syntymään. Äidit taas kokevat, että heitä haukutaan äitiysneuvolassa ylipainosta, vaikka kyse ei ole siitä. Seppälä laittaa naisille myös kierukoita tutkimuspöydällä, joka kestää maksimissaan noin 120 kiloa. – Joskus pelkään, romahtaako sänky potilaan painosta. Olen laittanut kierukan jopa polvillaan, kun en ole voinut nostaa sänkyä tarvittavalle korkeudelle. Ylipaino vaivaa nuoriakin, sillä pikaruokakulttuuri on juurtunut syvään Suomessakin. – Moni vastaanotolle tuleva nuori ei ole koskaan valmistanut ruokaa itse, eikä omista edes astioita. Nuoren ihmisen keho on sopeutuvainen, mutta jos 30 ikävuoteen mennessä tulee kiloja liikaa, niitä on vaikea saada pois, Seppälä muistuttaa. Miten ottaa puheeksi? Vaikka ylipaino maksaa yhteiskunnalle valtavia summia eri sairauksien muodossa, Seppälä haluaa painottaa silti ihmisen elämänlaatua lihavuudesta puhuessaan. – Jos olisi pilleri, jolla voisi painoansa pudottaa turvallisesti, sellainen pilleri tekisi kauppansa. Laihduttamiseen ei kuitenkaan ole oikotietä, työ pitää tehdä itse. Mutta miten laihdutustyö otetaan puheeksi niin, ettei potilas suutu? – Itse ottaisin asian puheeksi niin, että olet varmaan itsekin tietoinen huomattavasta ylipainostasi. Haluaisitko, että käymme asiaa läpi, miten se vaikuttaa oireisiisi ja tarvitsetko apua ja neuvoja. Monet vastaavat tähän, että tietävät kyllä miten laihduttaa, mutteivät pysty siihen. Kaikkien kohdalla Seppälä ei edes uskalla ottaa asiaa puheeksi. – Pitää osata haistella tilannetta ja ihmistyyppiä, että onko hyvä hetki keskustella asiasta. Onneksi nykyisille lääkäriopiskelijoille opetetaan vuorovaikutustaitoja. Niitä ei silloin opetettu, kun itse kävin lääkiksen. Kahtiajakautuneisuus voimistuu Samaan aikaan kun osa väestöstä lihoo ennätystahtia, toinen puoli kohottaa kuntoa äärirajoille ja sen ylikin. – Terveydellinen ja sosiaalinen kahtiajakautuneisuus voimistuu koko ajan. Osa urheilee niin hirveästi, että joutuvat hakemaan sairauslomaa, kun eivät pääse kivuiltaan töihin. Toisille pelkkä hyötyliikuntakin on liikaa, sillä ylipainon kanssa on vaikea liikkua, Seppälä kertoo. Terveysintoilijat puhuvat Seppälän mukaan mielellään lääkäreiden vastaanotolla elämäntavoistaan, mutta ylipainoiset välttelevät kaikkia elämäntapoihin liittyviä keskusteluja. – On helppo kaataa syy jonnekin muualle kuin ottaa itse vastuuta. Totuus on kuitenkin se, että jokainen voi itse vaikuttaa painoonsa, kiteyttää Seppälä.