Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Asianajaja on huomannut narsismin lisääntyneen, mikä tekee eroprosesseista entistä sotkuisempia - Yleensä kiusanteko loppuu, kun narsisti löytää uuden kumppanin

Raisiolainen asianajaja ja varatuomari Hannele Lehto-Laurila on kohdannut työurallaan noin 3 000 avioerotapausta. Hänen mukaansa niistä jokainen on yksilöllinen, mutta valitettavan paljon eroissa on samanlaisia piirteitä. Lehto-Laurila toivoo, että joku voisi ottaa niistä opiksi. Moni ero on asianajajan mielestä vältettävissä yksinkertaiselta kuulostavalla keinolla. – Puhukaa ja avautukaa toisillenne, hän neuvoo. Muussa tapauksessa pariskunnan riitapussi täyttyy hiljalleen, kunnes jokin seikka saa sen läikkymään ylitse. Viimeinen avioeroon johtava niitti voi olla oven avaaminen väärällä tavalla tai legendaarinen hammastahnatuubin puristaminen väärästä päästä. Lehto-Laurila jäi leskeksi vuosi sitten. Avioliitto oli hänen mukaansa täydellinen, mutta se päättyi aivan liian varhain. – Siksi mietin paljonkin, miksi jollekulle toiselle sattuu kamala liitto. Kolme pääsyytä eroon Puhumattomuuden lisäksi avioeroon johtaa helposti uusi kumppani. – Kolmantena syynä voi pitää narsismia. Se on mielestäni lisääntynyt ihan hirveästi, Lehto-Laurila huokaa. Hänen luokseen hakeutuu avioeroa suunnittelevia, joiden itsetunto on painettu olemattomiin. Kumppani, monesti mies, on kieltänyt heitä ottamasta yhteyttä sukulaisiin ja ystäviin. Tapauksiin liittyy usein patologinen valehtelu sekä suunnaton mustasukkaisuus, jonka myötä narsistinen henkilö seuraa puolisonsa tekemisiä jatkuvasti. Lehto-Laurila toteaa, ettei narsismi lopu eroon. Sitä sairastava henkilö tulee olemaan narsisti jatkossakin. Toisaalta hänen entisellä puolisollaan on riski joutua parisuhteeseen toisen narsistin kanssa. – Kolmannen eron jälkeen narsistin kanssa eläneet oppivat yleensä varovaisiksi, Lehto-Laurila sanoo. Halu muutokseen herää lasten myötä Yhteiskunta pitää hyvänä varmaotteista yleisosaajaa. Tällainen henkilö löytää helposti töitä, seuraa, puolison ja hän etenee ammattiurallaan. Valitettavan usein varmaotteinen yleisosaaja paljastuu kotioloissa narsistiksi. – He ovat valloittavia persoonia. Narsistin uhreiksi joutuneet ihmiset ovat yleensä kauhean noloja tilanteestaan, Lehto-Laurila kuvailee. Hän on havainnut narsistiliittojen päättyvän yleensä sen jälkeen, kun pariskunta on saanut lapsia. – Siinä vaiheessa naisista kuoriutuu leijonaemo, joka haluaa estää lapsiaan joutumasta kurjuuteen. Narsistinen kumppani voi olla tietämättään mustasukkainen lapsista. Hän saattaa vaatia palvelua ja kaiken huomion itselleen. Piinalliseksi tilanteen tekee monesti se, että narsistinen kumppani on perheen parempituloinen osapuoli. Tulojensa turvin hän saattaa lytätä kumppaninsa kaikki tekemiset. Eroprosessin tultua julki, narsisti ryhtyy helposti kostamaan sekä vainoamaan. Se tarkoittaa seuraamista, törkeää kirjoittelua ja vahingontekoa. – Esimerkiksi hän saattaa käydä särkemässä entisen kumppaninsa auton tuulilasin. Sellaisesta on vaikea saada vastuuseen, vaikka tekijä olisi vuoren varmasti tiedossa, Lehto-Laurila kertoo. Hän kehottaa eronneita asiakkaitaan olemaan vastaamatta narsistien viesteihin. Muutoin ne eivät lopu. Tavallisesti narsisti jättää aiemman kumppaninsa rauhaan, kun hän löytää uuden kumppanin. – Sama meno jatkuu siinäkin suhteessa, Lehto-Laurila sanoo. Lainopillisena lääkkeenä kiusaamiseen käytetään lähestymiskieltoa ja rikoslakiin tullutta vainoamispykälää. Follo-sovittelu helpottaa tulevaa Perinteisen eroprosessin tueksi voidaan ottaa niin sanottu Follo-sovittelu. Follo on paikkakunta Norjassa, missä menettelyä ryhdyttiin aikanaan menestyksekkäästi käyttämään. Suomessa viitisen vuotta käytössä olleen Follon virallinen nimitys on asiantuntija-avusteinen tuomio-istuinsovittelumenettely. Siinä saman pöydän ääreen kokoontuvat tuomari, vanhemmat sekä sosiaalityöntekijä tai psykologi. Tavoitteena on, että päivän aikana vanhemmat pääsevät sopuun eroa koskevista asioista, esimerkiksi lasten huoltajuudesta. – Follo-menettelyllä pariskunnan riitapussi yleensä tyhjenee, mikä on suureksi avuksi eron jälkeisessä elämässä, Lehto-Laurila toteaa. Noin 20 prosenttia Follo-sovitteluista kariutuu. Lehto-Laurila ei osaa sanoa, paljonko näistä on narsismin runtelemia liittoja. – Narsistien kohdalla Follo on erittäin haasteellinen menetelmä, hän kommentoi. Lapsia ei tule ottaa vallankäytön välineeksi Vaikka tilanne olisi kuinka tulehtunut, lasten ottamista vallankäytön välineeksi pitää Lehto-Laurilan mukaan välttää viimeiseen saakka. – Tietysti jossain kohtaa voidaan olla pisteessä, että narsistin uhriksi joutunut lähtee vaikka turvakotiin tai vanhempiensa luo. Silloin lapset tulee ottaa mukaan, Lehto-Laurila linjaa. Hän toteaa lasten olevan lähtökohtaisesti lojaaleja molemmille vanhemmilleen. Huoltajuusasioista keskusteltaessa 10-vuotiaiden ja viimeistään 12-vuotiaiden katsotaan olevan kypsiä päättämään, kumman vanhempansa luona he haluavat asua. Lehto-Laurila on kohdannut tilanteita, joissa lasta on lahjottu tekemään päätös lupaamalla esimerkiksi poni tai ulkomaanmatka. Lahjukset eivät kanna pitkälle, jos vaikka niiden lupaaja on jatkuvasti työmatkoilla. Kokenut sosiaalityöntekijä pystyy yleensä haistamaan tilanteen ja ohjaamaan lapsen turvallisemman vanhemman hoteisiin. Avioero on nykyaikana teoriassa yksinkertainen juttu, mutta sen hakemisessa on kompastuskivensä, kuten myös mahdollisissa riidoissa. Lehto-Laurila kehottaa eroa harkitsevia puhumaan asianajajalle, jotta esimerkiksi lasten kannalta tärkeät elatusasiat tulevat kuntoon.