Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Välttämätön ja kiireellinen kunnostus - Kuolinkellojen viestiä ei ole voitu välittää

Rymättylän kirkonkellojen ohjaus on reistaillut, eikä esimerkiksi kuolinkelloja tai ehtookelloja ole voitu soittaa. Asiaan on luvassa muutos ehkä jo vapuksi. Korjaajat saapuivat maanantaina Jyväskylästä, ja sen jälkeen iltapäivällä, ensimmäistä kertaa pitkästä aikaa, kirkkoherra Petri Sirén kuuli kirkasta kellonääntä tapulista. Maaliskuussa hän oli muistinsa mukaan viimeksi soittoa kuullut. Kotiin ei tullut ainuttakaan valitusta Monikohan rymättyläläinen on mahtanut huomata reistailun? – Minun korviini ei ole tullut ainuttakaan valitusta, että mikseivät kellot soi, sanoo Sirén. Kirkkoherra ei kuitenkaan voi taata, ettei asiaa silti olisi ihmetelty tai valiteltu. – Täällä on vanha tapa vielä, että soitetaan kuolinkellot, joka on siis se kello, kun vainaja tuodaan tänne - aina kello 10 aamulla. Kuolinkelloista voi laskea, minkä ikäinen vainaja oli ja oliko vainaja mies vai nainen. Kun pieni kello ei ole toiminut, ei ole voinut lukea, onko vainaja mies vai nainen, Sirén sanoo. Vanhojen soittotapojen mukaan miesvainajan soitto aloitetaan isolla kellolla. Ehtookelloilla on Rymättylässä tapana lyödä pyhäajan alkaminen lauantaina kello 18. Tätäkään ei ole voitu soittaa. Siren kertoo, että kellojen soitto hoidetaan sakastista nappulalla, mutta järjestelmää ei ole saatu ohjelmoiduksi ja se menee uusiksi. Viranhaltijapäätös Seurakuntayhtymän talousjohtaja Jorma Koivula teki helmikuussa viranhaltijapäätöksen, että korjaukseen on ryhdyttävä välttämättä ja pikaisesti. Yhtymän talousarviossa korjaukseen ei ole varauduttu. – Kellonsoittojärjestelmä on mennyt lopullisesti epäkuntoon, katsoi Koivula. Alun perin tavoitteena oli, että järjestelmä korjattaisiin, mutta korjauksen katsottiin maksavan liikaa saatavaan käyttöikään nähden. Siksi järjestelmä uusitaan. Koivula sanoo, että kellonsoittojärjestelmä on viimeksi uusittu 1980-luvulla. Pitääkö tapulia tukevoittaa? Jyväskyläläinen Suveko Oy tekee työt 50 000 euron hintaan. Niihin sisältyvät kellonsoittojärjestelmän uusiminen, luukunaukaisujärjestelmä ja etäohjausjärjestelmä. Mahdollisia rakenteellisia korjauksia tapulin tukevoittamiseksi tutkitaan myös. – sitä pyritään parantamaan, että torni pysyisi pystyssä, Koivula sanoo. Puurakenteinen tapuli on vuodelta 1769. Iso kello on vuodelta 1686 ja pieni vuodelta 1741. Erikoistunut kellotorneihin Suveko Oy kertoo nettisivuillaan, että se on erikoistunut kellotornien hienomekaniikkaan ja automaatioratkaisuihin. Referenssejä on runsaasti kuten Petäjäveden kirkosta, Vehmaan kirkosta, Kouvolan kaupungintalolta tai Oulun tuomiokirkosta. Yrityksen johtaja Petri Korhonen kertoi maanantaina Rymättylän kirkolla, että talvella yritys kävi tutkimassa, mitä kaikkia korjaustarpeita on. – On tehty osia pajalla. Asennamme niitä. Yksittäiskappaleina tehdään kaikkia osia, Korhonen valottaa. Esimerkiksi ison kellon kielen rakennetta on muutettu, koska muuten kieli olisi Korhosen mukaan saattanut särkeä kellon. – Vanha on modifioitu sellaiseksi, jollainen sen kuuluu olla. Tähän saakka kelloja ovat tapulissa kannatelleet puiset puomit, kyläsepän tekemät. Suvekon kolmikko toi mukanaan uudet teräksiset puomit niiden korvaajiksi.