Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Yllättävän moni ajautuu ahdistavaan ylivireystilaan, jossa rauhoittuminen tuntuu mahdottomalta – Erikoislääkäri kertoo, miten kierrokset saa laskettua

Uni karkaa, ideoita puskee, keho kihisee ja tuntuu kuin päässä olisi kolme radiokanavaa yhtä aikaa auki. Pitäisi rauhoittua lepoon, mutta jotenkin ei vain voi. Psykiatrian erikoislääkäri, professori Jyrki Korkeila Turun yliopistosta kertoo, että olotila voi liittyä kehon ylivireystilaan eli sympakotoniaan. Jos elimistöä aktivoiva sympaattinen hermosto on ottanut ylivallan eikä parasympaattinen hermosto kykene rauhoittamistyöhönsä, rentoutuminen ei enää onnistu. Tila on yllättävän monelle tuttu. – Aikamme ruokkii ylikuormitusta. Vauhti on kiihtynyt, tieto kulkee nopeasti. Aivojemme kehitys ei ole pysynyt vauhdissa mukana. Kehon ja mielen vireystila nousee luonnollisesti sen mukaan, millaisia haasteita on edessä. Tärkeää olisi kuitenkin saada vireys myös laantumaan ja palautuminen käyntiin, kun haaste on ohi. Ihminen voi saada kiireessä aikaan paljon, mutta ei pitkään. – Työmaailmassa aikaansaaminen ja uralla eteneminen ruokkivat kierroksia. On mukavaa saavuttaa yhä uusia asioita. Vauhdilla on kuitenkin hintansa. Vähitellen voi käydä niin, että kun ihminen lopulta yrittää pysähtyä ja rentoutua, se ei enää onnistukaan. Tulee yhä pahempi levottomuuden tunne, jolle ei löydy sanoja. Se hämmentää ja ahdistaa. – Ahdistus on selvä signaali siitä, että muutoksia on tehtävä. Lumihankeen seisomaan Jopa masennusta edeltää usein kasautuma stressiä. Unihäiriöt käyvät haitallisiksi, jos unta kertyy alle viisi tuntia yössä. Miten mielen kierrokset sitten saisi äkkiä alas? Yhtä kaikille sopivaa vastausta ei ole. – Joskus autonomisen hermoston tasapainoa voi heilauttaa hetkellisesti vaikka avantouinnilla. Myös saunominen saattaa auttaa, Korkeila sanoo. Ideana on se, että jokin toiminto vie ajatukset pois kiihdyttävästä aiheesta. Kun keskittyy omaan fyysiseen oloonsa, ajatusten leikit ja tunteetkin hiipuvat. – Joku taas saattaa mennä vaikka hetkeksi lumihankeen seisomaan. Tavoitteena on saada jokin niin voimakas yllyke, että se vangitsee keskittymisen itseensä. Tähänkö perustuvat myös haastavan työelämän rinnalle nousseet extreme-harrastukset? – Voi olla, että niillä yritetään vapaalla irrottautua siitä, mitä työssä tekee. Samaan pyrkivät myös eksoottiset matkat ja erilaiset retriitit. Korkeilan mielestä oleellisempaa on, että ihminen alkaa itse tehdä itselleen sopivia muutoksia voidakseen paremmin. – Tärkeintä palautumiselle ovat tyhjän ajan raivaaminen eli erilaisten yllykkeiden vastustaminen sekä pelkästään mielihyvän takia tehtävien, epähyödyllisten asioiden lisääminen. Rassaustunti Myös aivan arkisten pienten asioiden muistaminen ja jatkuvat lyhyet keskeytykset voivat kuormittaa. Viisas käyttää tehtävälistoja ja rajaa esimerkiksi iltojen ärsyketulvaa. – Pitää opetella tuhlaamaan aikaa. Joka ikisessä päivässä pitäisi olla ainakin tunti, jolloin ei ole mitään tekemistä. Hetki, jolloin vähän jopa pitkästyy. Konkreettista apua mielen kierrosten laskemiseen voi antaa esimerkiksi Korkeilan suosittelema iltaisin pidetty ”rassaustunti”. Noin tunti ennen nukkumaanmenoa pidetään hetki, jolloin mieltä vaivaavat asiat kirjataan ylös. Ne käydään läpi huolella ja asetetaan sitten listalle odottamaan. Näin aiheet eivät nouse säikyttelemään aamuyön tunteina. Jos yhä tuntuu, että on hankala päästää jatkuvasta tekemisestä irti, on aika pohtia omaa tärkeysjärjestystä. Millaista hintaa on valmis maksamaan? Ihminen, joka ei enää palaudu, palaa loppuun. – Jos ihmisellä on geneettistä alttiutta, voi pitkäaikainen stressi lopulta laukaista myös fyysisen sairauden tai mielenhäiriön, Korkeila sanoo. Aina kierroksissa ei olekaan kyse pelkästä stressistä. Esimerkiksi kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat kärsivät välillä hypomaniasta. Hypomaniassa unen tarve vähenee, puhe ja ideat pulppuavat, rahankulutus voi muuttua holtittomaksi ja ihminen alkaa riitaantua ympäristönsä kanssa. Sairastunut aloittaa paljon asioita, mutta ei saa mitään valmiiksi. Hoito on osin sama kuin ylivireystilassa: uni pitää taata ja kierrokset saada alas. Hypomaniaa tai vauhdeista vaikeinta eli maniaa, hoidetaan lääkehoidon rinnalla myös sosiaalisten rytmien terapialla. Siinä kuormitusta puretaan säännöllistämällä arjen rutiinit. Rytmitys voi auttaa myös pelkän stressin takia kierroksista kärsivää. – Nukkumaanmenoaikojen, heräämisen ja aterioiden säännönmukaisuus tukee kehon luontaista hormonirytmejä. Vähitellen se auttaa myös rauhoittumiseen ja rentoutumiseen. Korkeila muistuttaa, että vaikea ylivireystila vaatii usein keskustelua ammattiauttajan kanssa. –Usein oma kyky arvioida omaa tilaa haurastuu, kun stressi kestää liian kauan.