Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Tällainen on Ruonassa sijaitseva tornitalo – ”Kylpyammeessa loikoillessa voi nähdä, onko pressa kotona”

Ruonassa seisoo jyhkeän kallio päällä omaperäinen talo. Talon monet ikkunat antavat huikean näkymän merelle. Talon sivulla on torni, jonka katolla nököttää lipputanko. Talon on 1990 suunnitellut arkkitehti Heikki Sarainmaa. Sarainmaa on suunnitellut 70-luvulla useita Turun lähiöiden taloja sekä muun muassa Kärsämäen hautausmaan siunauskappelin. Marja ja Alf Börkman muuttivat vuonna 1980 Hirvensalosta Naantaliin Saranmaan suunnittelemaan omakotitaloon. Sattumalta he olivat jo Turussa Uittamolla asuneet Sarainmaan suunnittelemassa rivitalossa. Naantaliin muutettuaan Björkmanit kävivät usein ihastelemassa Ruonan kallioita ja miettivät talon rakentamista sinne, jos tontti tulisi myyntiin. Kallion päällä sijainnut iso tontti lohkottiinkin 3 osaan 1980-luvun lopulla ja Björkmanit ostivat vajaa 4000 -neliöisen tontin oitis. He olivat tykästyneet Sarainmaan suunnittelutaitoon, joten he kysyivät, josko Sarainmaa suunnittelisi heille uuden talon. – Sarainmaa oli jo lopettanut toimistonsa, mutta innostui suuresti nähtyään kalliotontin ja merellisyyden. Sarainmaan suunnittelun pääkohtia olivat hyvin toimivat sisätilat, joissa liikkuminen ja eläminen on luontevaa. Tästä talosta Sarainmaa teki hänen muista töistään poikkeavan ulkomuodon, Alf Björkman kertoo. Sarainmaa teki talosta yhteensä 174 eri suunnitelmaehdotusta. Suunnitelmat tehtiin niin valmiiksi, ettei rakennusvaiheessa tarvinnut tehdä mitään muutoksia. Talon omintakeiset muodot aiheuttivat aikanaan päänvaivaa sopivien teknisten ratkaisujen löytämiseksi Rakennuksessa on asuinneliöitä melkein 200. Kaarevat muodot muotoilevat kallion alkuperäistä linjaa melko pitkälti. Talon paikkakin on kallion päälle suunniteltu niin, että kalliolla jo kaaressa kasvaneet katajat reunustavat taloa. Katajia ei haluttu kaataa, vaan ne säilytettiin rakentamisesta huolimatta. Osa talon lattiasta on saksalaista laattaa. Laattalattian alla kiertää vesikiertoinen lattialämmitys. Siitä huolimatta ikkunaseinien alaosaan on laitettu myös patterit. Koska ikkunaseinät ovat kaarevia, oli sopivien pattereidenkin löytäminen vuonna 1990 aika työlästä. – Patterit on tehty Tanskassa eräässä tehtaassa käsin. Ei kaarevia pattereita ollut missään valmiina. Matkustin työssäni paljon siihen aikaan, joten aika vipinää piti materiaalien hankinnassa samalla, Alf Björkman muistelee. Talon rakentamisesta vastasivat Konttisen veljekset. Talon monisivuisia suunnitelmapiirustuksia oli näytetty usealle talovalmistajalle ja rakentajalle, mutta kukaan ei ollut halunnut antaa tarjousta moisesta urakasta. Ulkoseinät on tehty kestäviksi kaksinkertaisesta tiilestä, joiden välissä on eristävä villakerros. Korkean kallion päällä sijaitsevan talon kattokin on suunniteltu kestämään tuulta ja tuiskua. Alf Björkmanin mukaan arkkitehti Sarainmaa suunnitteli talon torniosasta kortinpeluuluolaa tai vastaavaa. Torni on korkea sisältäkin, eli yksikerroksinen. Eräässä suunnitelmassa torni oli jopa kolmikerroksinen, jolloin maan päällä olisi ollut kaksi ja kellarikerroksessa yksi. Sisustusmateriaaleja maailman eri kolkista Asuinkerroksessa on keittiön, ruokahuoneen, kirjaston ja olohuoneen lisäksi kaksi makuuhuonetta, valoisa lasihuone ja saunaosasto sekä tornihuone. Makuuhuoneen yhteydessä oleva kylpyhuone on laatoitettu turkkilaisella marmorilaatalla. Kylpyhuoneen pesualtaaseenkin liittyy tarina. – Tilasimme Italiasta kivialtaan, joka piti olla kiveä joka puolelta. Altaan muodon piti olla kolmiomaisen kapeneva alaspäin ja sen etuosankin piti olla kiveä. Kun allas lopulta saapui, vain päällys oli marmoria ja alaosa jotain muuta massaa. Kaarinasta sitten löytyi kiviveistämö, joka teki uuden altaan kylpyhuoneeseen, kuvailee Björkman. Björkmanit vitsailevatkin, että heidän kylpyhuoneen ammeesta näkee, milloin presidentti on kotona. Muutenkin talosta on hulppeat näkymät; Lammasluodosta lähtevät harjoittelevat jollat ovat viihdyttävää ajanvietettä lahdella. Jakoluoto ja sen ympäristön vesialueet avautuvat suoraan Björkmanien talon ikkunoista. Ovet ja niiden karmit ovat jokainen tehty mittatilaustyönä, koska yksikään ovi ei ole määrämittainen. Laivasuunnittelun alalla työskentelevä Alf Björkman oli tarkka siitä, että ovien karmit piti olla tehty siten, ettei saumoja tai nauloja näy. Puiset ovenkarmit ja ovet sointuvat hyvin yhteen ruokahuoneen ja kirjaston puulattioiden kanssa. Myös katossa kulkevat saarnipaneelit pähkinäpuisten kattopalkkien yläpuolella. – Lattialle halusimme afrikkalaista iroko-ponttilautaa. Sitä puuta ei ollut helppo löytää ja tilata tuolloin, jolloin internet ei ollut niin yleinen kuin nykyään, naurahtaa Björkman. Talo huokuu luontoa ja tunnelmaa oli vuodenaika tai sää mikä tahansa 11 vuotta sitten Alf Björkman muutti vaimoineen pois omakotitalosta Humalistoon kerrostaloon ja tytär Camilla Björkman muutti asumaan taloon tyttärensä Cecilian kanssa. Camilla Björkman rakastaa talon olotilaa varsikin sateella, kun suurista ikkunoista näkyvät sadepisarat, mutta takka tuo lämpöä olosuoneeseen. Camilla Björkmanin vanhemmat taas nauttivat talosta eniten silloin, kun oli lämmin ja kirkkaan aurinkoinen kesäpäivä. Myös aurinkoiset talvipäivät olivat heidän mieleensä, sillä silloin lasisessa kasvihuoneessa nautitut päiväkahvit ovat jääneet Alf Björkmanin mieleen. Tällä hetkellä talo odottaa uusia asukkaita. Camilla on muuttamassa Pirttiluotoon rivitaloon, josta hän yhä näkee kotitalonsa seisovan jykevästi kalliolla.