Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Naantalin johtava koulupsykologi Cecilia Forsman: Tämä on kollektiivinen suru - Haasteen yhteisyys saattaa tuoda suruun helpotusta

Naantalin johtava koulupsykologi Cecilia Forsman tuntee ylpeyttä siitä, miten koronavirusepidemiasta johtuva poikkeustilanne on hoitunut Naantalin kouluissa. – Upeasti lapset ja aikuiset ovat ymmärtäneet sen että nyt on kyse etäopiskelusta eikä lomasta, Forsman sanoo. Vain murto-osa oppilaista kuvittelee päässeensä lomalle. Ahdistusta varmasti on Forsman johtaa koulujen hyvinvointi- ja tukipalveluita. Joukkoon kuuluu kaksi muuta koulupsykologia ja kolme koulukuraattoria. – Koen aika paljon ylpeyttä siitä, että vau, miten hienosti meidän yhteisömme hoitaa tätä kriisiä! Toki saan kokea tätä tunnetta myös silloin, kun ollaan ihan siinä läsnäolotyössä, mutta nyt se korostuu. Kyllä vain, me saamme tämän toimimaan. Poikkeustilan ja etätyön käänteispuolta, niistä syntyvän mahdollisen ahdistuksen määrää on Forsmanin mielestä liian varhaista arvioida. – Ajattelen, että ahdistusta varmasti on tällä hetkellä. Tämä on kollektiivinen suru, meidän täytyy kaikkien tehdä asiat toisin. Mutta jokin siinä, että tämä on meidän kaikkien haaste samaan aikaan ehkä tuo helpotusta. Se, että muutkin ovat tässä samassa tilanteessa. Forsman sanoo, että joillekuille lapsille etäkoulu voi olla helpottavakin tilanne eli niille joille kouluun tuleminen on vaikeata. – Mutta ennakoin vain, että tästä voi tulla vaikea sitten kun pitää todella tulla taas kouluun. Jonojen kasvu vasta edessä Oppilasjonojen koulupsykologin puheille Forsman ei ole havainnut kasvaneen, mutta hän olettaa niin vielä tapahtuvan. – Tukea voi antaa niin monella tavalla. Puhelut vanhemmille, vanhempien ohjanta vaikeissa tilanteissa on esimerkiksi kasvanut. Työmuodot ovat muutenkin pitkälti siirtyneet fyysisesti läsnäolevasta kohtaamisesta sähköisen verkon puolelle. – Puhelin- ja teams-kokoukset ovat lisääntyneet. Terapeuttinen puoli tässä koulupsykologin työssä, samalla tavalla kuin muillakin terapeuteilla, se on siirtynyt etäyhteyksiksi. Ollaan videoyhteydessä ja tehdään niitä samoja harjoituksia ja tehtäviä, puhutaan samalla struktuurilla kuin silloinkin kun ollaan läsnä. Mutta todellisia kohtaamisiakin yhä on. –Lukion kuraattori Jusliina Leino on tavannut lukiolaisia. Jos esimerkiksi lukiolainen asuu kauempana, he ovat tavanneet siellä, istuneet rannan penkillä. Yksi työntekijöistäni on nähnyt lapsia niin, että he ovat käyneet yhdessä metsälenkillä ja pururadalla. Tutkimuksia on myös tehty sopivan ilmavissa tutkimustiloissa. Forsman itse jaksaa hyvin Forsman on ollut Naantalin johtava koulupsykologi vähän yli neljä vuotta. Oman jaksamisensa hän sanoo hyväksi. Siinä auttaa se ylpeys, jota hän Naantalin joukoista tuntee. – Siitä mistä olin huolissani heti aluksi olivat ne lapset, jotka kuormittuvat tässä tilanteessa huomattavasti. Kuormitus on aina suhteessa sen lapsen tai nuoren olemassa oleviin voimavaroihin. Silloin kun kulhossa on vähän voimavaroja, ne myös kuluvat nopeammin, Forsman sanoo. – Minun yksi lempiaiheeni on stressin säätely. Olen puhunut kuudesta keinosta, ne ovat tässä yhtä tärkeitä. Tosin ne hyvälaatuiset vuorovaikutussuhteet, mikä on se kuudes kohta, niiden toteuttaminen etänä, niin ymmärrän kyllä että monella teinillä on aika iso suru. Näin on, varsinkin kun vanhemmat ovat tässä kohtaa tiukkoja: sanovat että nyt riittävät vain sisarusten väliset kaverisuhteet ja etäyhteydet kavereihin. Forsman kuitenkin toivoo, että nuoret ymmärtävät nykytilanteen väliaikaisuuden. Digisyöksyssä mukana Forsmanin joukkue koulujen hyvinvointi- ja tukipalveluissa on tiiviisti kiinni kouluyhteisössä. Se on sisällä samassa Eduteams-yhteydessä, jossa opettaja opettavat oppilaita. – Samalla tavalla otamme digiloikkaa, Kuparivuoren rehtori käytti jo sanaa digisyöksykin, Forsman sanoo. – Keskiviikkona meillä oli esimerkiksi hyti eli tällainen hyvinvointitiimi Maijamäessä etänä Teamsin kautta. Sitä johti meidän rehtori Vesa Malin . Mukana erityisopettaja, minä psykologina, kuraattori, terveydenhoitaja, vararehtori ja sitten oli kaksi oppilaskunnan jäsentä. Puhuttiin juuri tästä, että miltä etäopiskelu tällä hetkellä näyttää. Oppilaskunnan edustajat kertoivat käytännön huomioita. – He sanoivat että on kiire ehtiä tunnilta seuraavalle, välitunteja ei ehdi pitämään sillä tavalla kuin koulussa, Forsman kertoo ja selittää, että koulussa välituntikellot kertovat oppilaille, milloin tunti alkaa, eikä tarvitse esimerkiksi tietää, että se alkaa tasan 9.55. Etätunneille saatetaan siksi tulla myöhässä kello 10. – Nämä ovat enemmän anekdootteja, pääasiassa sujuu tosi hyvin. Läsnäolevan vuorovaikutuksen puute Koulupsykologille ei ole ainakaan vielä tullut tietoa stressioireiluista, mutta Forsman sanoo kuulleensa nuorisotoimen puolelta tunnollisen tehtävien tekemisen nostamasta stressistä. – Toki se kuormittaakin, koska siitä puuttuu se inhimillinen läsnäoleva vuorovaikutus. Mutta sen kuormituksen huomaaminen, että ohhoh, nyt on puhki, nyt tarvitsee vähän enemmän lepoa: Toivon, että opettajat ja opiskelijat muistavat sen inhimillisen otteen omaan jaksamiseen. Sallivuuttakin täytyy olla aika paljon.