Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Koronakevät toi Suomeen pyöräilybuumin, mutta harva tietää, miten liikenteessä pitäisi toimia: ”Tärkeää on katsoa kokonaistilannetta eikä pitää kiinni omista oikeuksistaan”

Pyöräilyn suosio on kasvanut tänä keväänä ja alkukesänä. Esimerkiksi kesäkuussa pyöriä myytiin lähes 70 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Taustalla on muun muassa koronaviruspandemia, joka on saanut monet suomalaiset välttelemään joukkoliikennettä ja nousemaan sen sijaan pyörän selkään. Vaikka pyörällä tehtyjen työmatkojen määrä ja liikenne kaupunkien keskustassa vähentyivätkin viruspiikin ollessa keväällä pahimmillaan, on virkistysreiteillä ollut vilkasta, selviää Helsingin, Turun ja Tampereen kaupunkien tilastoista. Kuumaa liikenneraivoa Viime vuosina on puhuttu niin sanotusta liikenneraivosta, joka saattaa kärjistyä esimerkiksi autoilijoiden ja pyöräilijöiden välillä ja jota saatetaan puida jälkikäteen myös sosiaalisessa mediassa. Onko pyöräilyinnon kasvu saanut tunteita kuumentumaan entisestään? –Ainakin yleisesti ottaen liikenteessä osataan edelleen liikkua sulassa sovussa. Somekeskusteluihin aika ajoin ryöpsähtävät tilanteet ovat pääasiassa yksittäistapauksia, arvioi Liikenneturvan koulutuspäällikkö Satu Tuomikoski . – Vastakkainasettelua pyöräilijöiden ja autoilijoiden välillä on ollut ennenkin, ja se näkyy ehkä suurimmissa kaupungeissa. Toisaalta tällaiset tapaukset nousevat herkästi julkisuuteen, vaikka valtaosa osaa edelleen ottaa toiset huomioon, Tuomikoski sanoo. Monet ovat sekä pyöräilijöitä että autoilijoita Pyöräliiton toiminnanjohtajan Matti Koistisen mukaan kyse on enemmänkin viestintätapojen muutoksesta kuin todellisista muutoksista liikenneympäristössä. Vastakkainasettelujen luominen on hänen mukaansa keinotekoista, sillä useimmat käyttävät eri liikennemuotoja eri tilanteissa, eikä siis ole olemassa ”pyöräilijöitä” tai ”autoilijoita”. Koistinen kertoo, että pyöräilyyn liittyvä raivo kuitenkin nousee esiin pääasiassa kahdesta syystä. Jos pyöräilijä kokee olevansa uhattuna esimerkiksi auton tullessa eteen kärkikolmion takaa, saattaa reaktio olla ”hyvinkin alkukantainen”. – Kokemus on pelästyttävä pyöräilijän kannalta, ja nämä tilanteet johtuvat useimmiten liikenneympäristön huonosta suunnittelusta, Koistinen sanoo. Toinen syy liittyy liikennekeskustelun yleiseen hegemoniaan, jossa autoliikenne nähdään Koistisen mukaan usein liikennevälineiden kuninkaana. – Saatetaan ajatella, miksei se pyöräilijä nyt väistä, kun sillä on pienempi ajoneuvo. Tosiasia on kuitenkin se, että pyörällä liikkuu myös ikäihmisiä ja lapsia, joille pitää niin ikään luoda turvallinen liikkumisen mahdollisuus, hän sanoo. Risteysalueella kiukkua Usein kiukkua ja keskustelua ovat herättäneet tilanteet, joissa esimerkiksi risteysalueella on ollut epäselvää, kenen kuuluu väistää. Liikenneturvan Tuomikoski huomauttaa, että todennäköisesti moni tänä keväänä pyöräilystä innostunut on aiemmin autoillut, jolloin sääntöjen pitäisi olla ajokortin myötä tuttuja. – Toisaalta, kun olemme selvittäneet sääntötuntemista esimerkiksi väistämissäännöistä, aika huonosti osa niistä on tunnettu niin autoilijoiden kuin pyöräilijöidenkin keskuudessa, hän sanoo. Koistisen mukaan satunnaispyöräilijöillä saattaa lisäksi olla vaikeuksia esimerkiksi muistaa näyttää suuntamerkkiä tai hahmottaa, missä ylipäätään saa pyöräillä. – Ajoradalle ei uskalleta kovin helposti mennä, vaikka usein se on kaikkein turvallisin paikka pyöräilijälle erityisesti risteyksissä, hän sanoo. Tuomikoski muistuttaa, että kaikkien kannattaa selvittää itselleen kesäkuussa voimaan tulleen uuden tieliikennelain muutokset. Hän kuitenkin uskoo, että sääntöjen hyvä tunteminenkin saattaa johtaa tietynlaiseen varovaisuuteen, jos ajoneuvo on uusi. – On hyvä sovittaa tilannenopeus aina omiin taitoihin nähden. Arkipyöräilyssä nopeus ei välttämättä ole se päämäärä. Virheitä ymmärretään Yleisesti ottaen Tuomikosken mukaan suurin osa ihmisistä edelleen ymmärtää, että jos joku tekee liikenteessä virheen, sitä ei useimmiten tehdä tahallaan. – Tavoite on toki noudattaa sääntöjä, mutta meistä jokainen tekee virheitä. Silloin pitää ajatella, että ei tuo tahallaan jättänyt väistämättä tai yrittänyt ajaa minun päälleni, hän sanoo. – Tärkeää on katsoa kokonaistilannetta eikä pitää kynsin ja hampain kiinni omista oikeuksistaan. Olemme kaikki kuitenkin ihmisiä siellä liikenteessä. Pyöräliiton Koistinen on samoilla linjoilla. Hän muistuttaa omasta vastuusta ja oikeasta tilannenopeudesta etenkin silloin, kun alla on isompi ajoneuvo. – Lisäksi muihin kannattaa suhtautua armollisesti. Raivostumisesta ei ole kauheasti hyötyä liikenteessä.” Yksitoista pyöräilykuolemaa tänä vuonna Toistaiseksi pyöräilyinnon kasvu ja mahdollinen liikenneraivo eivät nouse esiin onnettomuustilastoissa. Tilastokeskuksen tuoreen tieliikenneonnettomuustilaston mukaan kesäkuussa sattui 61 pyöräonnettomuutta ja kolme kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Yhteensä pyöräilijöille sattuneita onnettomuuksia on tilastoitu vuoden alusta 197 ja kuolemia 11. Varsinkin onnettomuuksia on sattunut vähemmän kuin aiempina vuosina vastaavaan aikaan. Suurin osa onnettomuuksista ei kuitenkaan näy tilastoissa, sillä niihin on laskettu vain poliisin tietoon tulleet tapaukset. Esimerkiksi lieviä onnettomuuksia sattuu huomattavasti enemmän, kertoo Pyöräliiton Matti Koistinen. Kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa korostuvat Koistisen mukaan ikä, sukupuoli ja humalatila. Riskiryhmässä ovat varsinkin yli 55-vuotiaat alkoholin vaikutuksen alaisina olevat miehet. – Sieltä terassilta ei kannata lähteä fillarilla kotiin, vaan mennä vaikkapa taksilla, Koistinen sanoo.