Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Eurovaalikone

Uusi tervausmenetelmä säästää aikaa

Naantalin vanhassa kaupungissa on leijaillut tervan tuoksu tämän viikon aikana. Tuoksu tulee kirkon kattopaanujen tervaamisesta, mikä pitää tehdä säännöllisin väliajoin katon kunnossa pysymisen vuoksi. Naantalin kirkon kattopaanuista uusittiin pohjoislappeen ja tornin paanut 15 vuotta sitten, jonka yhteydessä katon muitakin paanuja tervattiin. Paanujen uusimisen kustannuksen olivat tuolloin miljoonan euron luokkaa. Nyt tehtävä kattopaanujen kauttaaltaantervaus kustantaa lähes 100 000 euroa. Aiemmin Naantalin kirkon katto on tervattu vanhalla tavalla, eli tervakerroksia on tervaamisen aikana vedetty useampia eri lämpöisiä kerroksia. Lisäksi on käytetty tervakelkkoja tervan kuljettamiseen katolla. – Aiemmin paanukatot tervattiin niin, että vedettiin ensin pohjaterva, sitten väliterva ja lopuksi pintaterva. Nyt lämmitetään terva valmiiksi ja se jäähtyy tervattaessa katon lämpöiseksi ja jämähtää paanun heti, kuvailee Naantalin seurakunnan talousjohtaja Jorma Koivula tervausten eroja. Moderni menetelmä vähentää tervauskertoja kolmesta yhteen Uudessa menetelmässä katto tervataan yhden kerran. Terva lämmitetään 80-asteiseksi ja nostetaan katolle nosturilla. Katon paanuille ehtiessään terva on noin 60-asteista ja jämähtää paanuihin oitis. Näin vältetään tervan valuminen, eikä erillisiä valumislankoja enää tarvita. Tervaajien toiminta 50 metriä korkealla kirkon ison katon harjalla näyttää huimalta. Vaikka heillä onkin turvavaljaat työskennellessään, niin katolle kiipeämisen aikana valjaita ei näy. Katon tervaamisen suorittaa Uusikaarlepyyn Rakennus ja Paanukatto, jonka palveluihin Naantalin seurakunta ja seurakuntayhtymä ovat luottaneet jo pitkään. Viimeksi sama yritys tervasi Rymättylän kirkon katon muutama vuosi sitten. Uusikaarlepyyn Rakennus ja Paanukatto tekee yhteistyötä kirkkohallituksen kanssa ja yrityksen liiketoiminnasta yli puolet tulee Ruotsista, joissa heillä on myös vastaavaa toimintaa. 75 000 paanua tarvitsee tervaa 1500 kiloa Tervaa uudella menetelmällä kuluu kolmasosa siitä, mitä aiemmin. Meneillään olevaan tervaukseen terva on varattu 1600 kiloa, eli puoli litraa neliölle. Tervaa saa 200 litran tynnyreissä, joten siksi tervaa on varattu 100 kiloa tarvetta enemmän. Aiemmin tervaa kului 1,5 kiloa neliö, kun katot tervattiin kolmeen kertaan. Naantalin kirkossa tervattavaa pinta-alaa riittää siis 3000 neliötä. Paanuja on yhdellä neliöllä 25, joten yhteensä paanuja on 75 000. Kirkon leveän katon etelänpuoleisen lappeen tervaus kävi vauhdilla keskiviikkona. Torstain aikana pitäisi olla pohjoisen puolen katto tervattu. Ensi maanantaina tervaajat käyvät kirkon tornin paanujen kimppuun, kun paikalle saapuu tarpeeksi korkea nosturiauto. Tornin tervattavat paanut kun kiikkuvat 70 metrin korkeudessa. Hautaterva poltetaan männynkannoista Tämän viikon lämpimät ja aurinkoiset kelit ovat olleet suorastaan parhaita kelejä tervaamista ajatellen. Tervaus piti tehdä jo viikko sitten, mutta liiallinen aamukosteus siirsi tervaamisen tähän viikkoon. Tervaamisessa käytettävä terva on suomalaista tervahaudoissa poltettua tervaa. Työmaan valvoja, naantalilainen rakennusinsinööri Jouko Sjöberg tuntee tervaamisen ja Naantalin kirkon rakenteet kuin omat taskunsa. – Terva ei imeydy puupaanuihin, vaan se tekee paanun päälle vedenpitävän kerroksen, kun tarpeeksi monta kertaa tervataan. Paanuille on kaksi kuluttavaa tekijää; auringon ultraviolettisäteet sekä eroosio, eli tuuli, vesi ja tuulen mukana katolle kulkeutuva hiekka, jotka rapauttavat paanuja, Sjöberg kertoo. Urakoitsijan työnjohtaja Tom Nylundin mukaan yhdestä kantomotista tulee tervaa noin 30-40 kiloa. – Hautatervan toimittajia on Suomessa enää yksi. Se on hyvinkin ekologista kierrätystavaraa, koska se on valmistettu avohakkuista jääneistä matalista mäntyjen kannoista. Puupaanut siis suojataan puun omalla suoja-aineella, tuumivat Sjöberg ja Nylund.