Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Tällaista on korona-arki Naantalin Birgittakodissa – Omaiset pääsevät näkemään asukkaita treffinurkassa

Vierailukiellot palvelutaloissa rassaavat eniten omaisia. – Hoitaja toi papan parvekkeelle ja vaimo heitti hänelle sen alta viinerin, naantalilaisen Birgittakodin lähihoitaja Hanna Isotalo muistelee vapun aikaista tilannetta. Hoitaja on etulinjassa havaitsemassa, miten koronarajoitukset vaikuttavat palvelukodin asukkaisiin ja näiden omaisiin. – Tehtävämme on ensisijassa huolehtia asukkaidemme turvallisuudesta, joten ymmärrämme vierailukiellot, mutta tilanne on haastava. Omaisille tämä on varmasti vielä haastavampaa, sillä asukkaiden arki on säilynyt melko samana, Birgittakodin johtaja Katja Suuronen miettii. Tartuntariskin minimoimiseksi talossa tavallisesti järjestetty lyhytaikaishoito ja päivätoiminta on keskeytetty toistaiseksi. Näiden toimintojen asiakkaista omaisineen Suuronen kantaa suurta huolta. – Yksin kotona asuvat ikäihmiset kokevat yksinäisyyttä. Silloin kotihoidon rooli korostuu. Omaishoitajille taas lyhytaikaishoitojaksot ovat tärkeitä. Silloin he saisivat levätä. Olen huolissani, miten tämä tulee näkymään myöhemmin, kun korona joskus on ohi, Suuronen jatkaa. Hoitajat ja tutut rutiinit ovat Birgittakodissa ennallaan, vaikka rajoituksia noudatetaankin. Asukkaat ovat aiempaa enemmän erillään toisistaan, mutta eivät hoitajista. – Huoneiden ovet ovat edelleen auki osastoilla, mutta siellä ei enää kuljeta samalla tavalla edestakaisin kuin ennen. Osa asukkaista syö huoneissaan eikä talossa ole mitään yhteisiä tapahtumia. Lisäksi yhteistiloissa tuolit on sijoitettu aiempaa etäämmälle toisistaan, johtaja luettelee yksiköiden varotoimia. Hoitajat eivät myöskään enää siirry työskentelemään ryhmästä toiseen. Asukkaiden kanssa toimiessaan he pitävät kasvosuojaimia sekä osastoilla että hoidettavien kanssa ulkoillessaan. Uuden asukkaan muuttaessa poikkeusaikana taloon, hänet pidetään 14 vuorokautta karanteenin omaisissa olosuhteissa eli erillään muista asukkaista. Hengitystieoireisia asukkaita sekä hoitajia myös testataan nyt koronan varalta hyvin herkästi. – Kyllä sitä miettii, että mitä jos korona tulee meille. Kun sitä rupeaa oikein kiintymään näihin mammoihin ja pappoihin, Hanna Isotalo huokaa. Varautumisvaiheessa, jota nyt eletään, henkilökunta pyrkii kaikesta huolimatta ylläpitämään asukkaiden kontaktia omaisiin. – Mummot ja papat joutuivat aikamoiselle teknologian aallonharjalle, kun ryhtyivät soittamaan Whatsapp -videopuheluita, Isotalo tietää. Henkilökunta on saanut opastaa ikäihmisiä kännyköiden käytössä. Lisäksi he toimittavat harva se päivä asukkaille omaisten lähettämiä kukkalähetyksiä ja konvehtirasioita. Hanna Isotalo kertoo myös lähettävänsä valokuvia asukkaista näiden omaisille ja toimivansa postinkantajana 75 vuotta naimisissa olleelle avioparille. Pariskunta pitää nyt yhteyttä toisiinsa perinteisillä kirjeillä. Sydämellisen hoitajan ideasta syntyi treffinurkka jo maaliskuussa. Vieraat istuvat palvelukodin ikkunan ulkopuolelle sijoitetuilla tuoleilla, asukas sisällä heitä vastapäätä. – Yksikin omainen käy koiran kanssa tervehtimässä, siitä jää aina koiran nenusta jälkiä lasiin, Isotalo hymyilee. Asukkaat suhtautuvat poikkeustilanteeseen hyvin eri tavoin. Enemmistö asukkaista on muistisairaita, heistä osa ymmärtää, mistä on kyse, osa taas ei. Enemmän muistaville Hanna Isotalo on kertonut, että koronassa on kyse samankaltaisesta tilanteesta joka vallitsi 1950-luvulla aasialaisen influenssan riehuessa maassa. Asukkaissa on myös niitä, jotka seuraavat edelleen uutisia. Nykyisellään tietotulva voi aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta, joten esimerkiksi Isotalon yksikössä vähennettiin TV:n katsomista. – Nyt meillä seurataan vain Yle Areenasta mukavia ohjelmia, kuunnellaan Olavi Virtaa ja leivotaan sämpylöitä. Kaikki on ihan hyvin, Hanna Isotalo tiivistää.