Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Trumputusta tänä vuonna täydellä naisenergialla - sukupuolta kyseenalaistavat katseet huvittavat rummuttajaa

"Porvarit, karvarit, kokkon, kokkon, tätä kattu, tätä kattu, tän tän tän!" Näin alkaa Naantalin rannassa kesäisin kuultava trumputtajan iltahuuto. Trumputtajan tehtävässä on useimmiten nähty poikia. Tänä vuonna tilanne on kuitenkin toinen, kun kaikki viisi nuorta ovat naispuolisia. 24-vuotias Tea Oravainen haki trumputtajaksi kuultuaan, ettei iällä tai sukupuolella ole merkitystä. –Ei käynyt alkuun edes mielessä osallistua, kun olen sen verran vanhempi. Alkujännitystä oli ehdottomasti. Ensimmäisellä kerralla kädet tärisivät ja ääni värisi. Henri Nevari Naantalin Kulttuuritaloyhdistyksestä oli herättämässä vanhaa perinnettä henkiin noin kymmenen vuotta sitten. Joka kesä trumputtajiksi valikoituu 3-5 naantalilaista nuorta. Tulevan kesän trumputtajat Nevari valitsee yleensä jo edeltävänä vuonna, kun hän bongailee tehtävään sopivia nuoria. –Ikärajaa ei ole, vaikka yleensä trumputtajat ovat 10-15-vuotiaita. Useimmille tämä on ensimmäinen kesätyö. Tehtävään soveltuu ulospäin suuntautunut nuori, jolla on kantava ääni. Näen kyllä heti, sopiiko joku tehtävään. Iltakohtainen korvaus tehtävästä on kymmenen euroa. Tapahtumissa, kuten Unikeonpäivillä tai joulurauhan avauksessa korvaus on 25 euroa. Oravaiselle trumputus on tuttua ystävän kautta. Loviisa Ahlquist aloitti työssään 7 vuotta sitten ollessaan 10-vuotias. Konkarilla on tavoitteena kymmenen vuoden putki. –Kun aloitin työn, oli se tosi iso juttu. Katsomassa oli paljon porukkaa ja itse olin siellä yksin. Seitsemän vuoden aikana on tullut paljon unohdettua, mitä pitää sanoa. Sitten vain paikkaa virheen ja jatkaa, Ahlquist kertoo. Ahlquist haluaa noudattaa vanhaa kaavaa ja piilottaa hiuksensa hatun sisään. Häntä huvittavat sukupuolta kyseenalaistavat katseet väkijoukossa. Vanha perinne tarjoaa elämyksiä turisteille Kaksikko pitää tekemäänsä työtä tärkeänä, sillä vanhaa perinnettä ei monessa kaupungissa nykyään pidetä yllä. Oravaisen mielestä traditio sopii Naantalin vanhaan kaupunkiin. Erityisesti turisteille halutaan tarjota kulttuurielämys. –Turistit eivät tiedä, mitä tapahtuu ja tulevat joskus kiinnostuneina kysymään. Siinä yrittää selittää, että tämä on tällainen homma eikä kukaan ole kuollut. Ei hätää, nuoret nauravat. Naisten mielestä työssä ei suinkaan ole haastavinta rummuttaminen tai huudon ulkoa opetteleminen. Unohdetut sanat voi luntata rummusta, johon teksti on painettu kokonaisuudessaan. Haasteellisuus syntyy kävelemisen, soittamisen ja lausumisen ajoittamisesta yhteen kirkonkellojen kanssa. –Pyrin ajoittamaan sen viimeisen paikan niin, että kun on lopettanut huutamisen, niin aplodien jälkeen kellot löisivät 30 sekunnin sisällä. Vuosien aikana oppii lukemaan kirkonkelloja sen verran, että osaan aloittaa oikeaan aikaan, Ahlquist toteaa. Trumputus johtaa 1700-luvulle, jolloin huutoa käytettiin tiedon levittämiseen. Tapa poistui lähes kaikkialta 1800-luvulta, kun sanomalehti yleistyi. Naantalissa tapa jatkui 1920-luvulle saakka, minkä jälkeen on trumputettu vaihtelevasti vuosituhannen vaihteeseen asti. Naantalin Kulttuuritaloyhdistys ry on vastannut trumputusperinteestä nyt kymmenisen vuotta. Trumputuksen tarkoitus on kiinnittää ihmisten huomio ja saada kuuntelemaan iltavesper, joka soitetaan Naantalin kirkontornista. Iltavesper juontaa juurensa 1920-luvulta. Trumputus ja iltavesper kuullaan kesäisin joka ilta elokuun viimeiseen iltaan saakka.