Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Suomen kultaputken käynnistänyt Pasi Kataja palaa päävalmentajaksi Timo Himbergin menestysvuosien jälkeen

– Maajoukkue saa Katajasta intohimoisen ja kokeneen valmentajan. Hän on ollut mukana huippuringetessä 1990-luvulta asti. Vaikka hän välillä piti valmennuksesta taukoa, on hän hyvin perillä ringeten SM-sarjasta ja siellä pelaavista pelaajista. Se kertoo intohimosta. Näin arvioi Suomen kaukalopallo- ja ringetteliiton ringeten valmennuspäällikkö Matti Virtanen maajoukkueen päävalmentajan paikalle hyppäävää Pasi Katajaa . Liitto tiedotti tiistaina Katajan solmineen kahden vuoden sopimuksen, johon sisältyy optio kahdesta lisävuodesta. Kataja ei ole ensi kertaa maajoukkueen peräsimessä. Hän toimi päävalmentajana vuosina 2003–2006 ja käynnisti Tukholmassa Suomen vuodesta 2004 alkaneen MM-kultaputken, joka jatkuu edelleen. – Nyt osui elämässä sopiva hetki. Lapset ovat kasvaneet ja muuttaneet pois kotoa, joten oli helpompi hypätä takaisin huippuvalmennuksen pariin, toukokuun lopulla 52 vuotta täyttävä Kataja kertoo. Kataja korvaa päävalmentajana vuodesta 2011 maajoukkueen vetovastuussa olleen raisiolaisen Timo Himbergin . Himbergin tavoin myös Kataja asuu Raisiossa. – Olen asunut Raisiossa lähes koko elämäni ja pelannut nuorempana RNK:ssa jääkiekkoa. Jääkiekon puolelta siirryin RNK:n ringeten edustusjoukkueen päävalmentajaksi, Kataja kertaa taustojaan. Paluu maajoukkueeseen osui herkulliseen saumaan, sillä seuraavat MM-kilpailut pelataan Suomessa. Se motivoi päävalmentajaa, mutta paineita hän ei kotikisoista suostu harteilleen ottamaan. – Se tulee, mikä on tullakseen. Maajoukkueella on ollut hyvä flow päällä jo monta vuotta. Toivottavasti pystymme jatkamaan sitä. Kataja muistuttaa, että helpolla maailmanmestaruudet eivät ole tulleet. Vaikka loppuotteluiden tulokset ovat olleet selkeitä, on tasoero haastajamaa Kanadaan todellisuudessa pienempi. – Suomen vahvuus on ollut yhtenäisyys. Kanadassa ringetteä pelataan provinsseissa, joten pelaajat eivät ole yhtä tuttuja toisilleen, Kataja näkee. Maajoukkuetta odottaa kuitenkin väistämättä murros. Yhtenäisyyttä uhkaa Suomen kärkipelaajien ikääntyminen. Kataja toivoo, että tuttu runko pysyy kasassa vielä tuleviin kotikisoihin asti. – Ringettepelaajan ura loppuu usein 29–30-vuotiaana. Perhe ja työ menee silloin urheilun edelle. Suomella on Katajan mukaan kasvamassa lupaava joukko nuoria pelaajia. Pelaajat ovat urheilullisia ja tunnollisia harjoittelijoita. Maajoukkuevalmennukselta on silti löydyttävä keinoja auttaa pelaajia urallaan. – Harva saa pelaamisesta rahaa ja työn tai opiskelun yhdistäminen pelaamiseen on hankalaa. Siinä meidän on pystyttävä auttamaan ja motivoimaan pelaajia. Katajan yhtenä pyrkimyksenä päävalmentajapestin aikana on vahvistaa lajin asemaa Suomessa. Hän haluaa nähdä entistä enemmän entisiä pelaajia lajin huippuvalmennuksen parissa ja maajoukkueen valmennustiimissä. – Kulttuuri on ollut ehkä sellainen, että isät ovat perinteisesti lähteneet mukaan valmennukseen lasten harrastusten kautta. Nyt entisiä pelaajia on tullut enemmän mukaan valmennukseen. – Vahva pelaajatausta helpottaa palautteen annossa. Naisvalmentajilla on myös se etu, että voivat elää lähempänä joukkuetta, Kataja näkee.