Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Yksi tosiasia viittaa nyt siihen, että koronavirus leviää huolestuttavasti Suomen väestössä – epidemiologian professori: ”Olemme lähestymässä kiihtymisvaihetta”

Vaikka koronaviruksesta, viruksen leviämisestä ja sen aiheuttaman covid-19-taudin oireiden hoitamisesta tiedetään paljon enemmän kuin viime keväänä, vaara on kaikkea muuta kuin ohi. Tilanne Suomessa on tällä hetkellä yksi maailman parhaista, mutta Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti muistuttaa, että pandemia on yhä täydessä käynnissä eri puolilla maailmaa. – Myös Euroopassa tilanne on monin paikoin erittäin huolestuttava, Nuorti sanoo. Nuorti viittaa Euroopan tartuntatautikeskuksen ECDC:n tuoreisiin koronapäivityksiin. Ne kertovat, että tunnistettujen ja raportoitujen tartuntatapausten kokonaismäärä Euroopassa lähentelee jo maaliskuun lukuja. – Joillakin alueilla tapauksia on todella paljon. Suomen hallituksen muutama viikko sitten esittelemässä kolmen vaiheen toimintasuunnitelmassa on kolme tasoa: perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe. Suomessa ollaan vielä perustasolla, mutta merkkejä tilanteen mahdollisesta muuttumisesta on Nuortin mielestä ilmassa. Tilanne saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Paikallisten viranomaisten tekemä tartunnanjäljitys toimii tällä hetkellä tehokkaasti, ja altistuneet tunnistetaan ja asetetaan karanteeniin hyvin, mutta etenkin Hus-sairaanhoitopiirin alueella on jo tartuntaketjuja, joissa alkuperäinen lähde ei ole tiedossa. – Tämä viestii siitä, että virus leviää väestössä. Pitää muistaa, että parantavaa hoitoa tai rokotetta covid-19-tautiin ei vielä ole. Koronavirus etenee rypäissä. Vähän kuin metsäpalo, joka purskahtaa nopeasti liekkeihin eri puolilla. Leviämiselle tyypillistä ovat myös suuret alueelliset vaihtelut sekä maiden välillä että niiden sisällä. – Esimerkiksi Kainuun ja Jyväskylän kaltaisia alueellisia purskahduksia voi tapahtua missä tahansa muuallakin Suomessa. Paljon erilaisia joukkoaltistuksia on ollut eri puolilla maata, Nuorti sanoo. – Olemme lähestymässä kiihtymisvaihetta ainakin Husin alueella. Nollapäivät ovat takana Pirkanmaalla ei ole enää syyskuussa ollut koronatartuntojen nollapäiviä. Sunnuntaina uusia tartuntoja todettiin kuusi, tiistaina viisi. Nämä ovat suurimpia päiväkohtaisia tartuntamääriä sitten kevään. Mahdollisista joukkoaltistumisista on Pirkanmaalla on raportoitu muun muassa ravintoloissa ja yliopistolla, sekä ainakin yhdessä päiväkodissa, lukiossa ja terveysasemalla. Keskiviikkona THL kertoi 93 uudesta tartunnasta Suomessa. Se on huomattavasti enemmän kuin viime päivinä. Nuortin mukaan osalla väestöä on selvästi ollut havaittavissa pandemiaväsymystä. – Paljon riippuu siitä, kuinka hyvin viruksen leviäminen pystytään estämään. Suositusten antamisen lisäksi on luotava olosuhteita, jotka suositusten noudattamisen mahdollisimman hyvin. Nyt tasapainoillaan sen välillä, että samaan aikaan, kun estetään tartuntoja ja kuolemia yhteiskunta pyritään pitämään avoimena ja toimivana. Oireettomat supertartuttajat Kevään jälkeen viruksesta ja sen leviämisestä on saatu paljon uutta tietoa, esimerkiksi siitä, miten eri torjuntakeinot toimivat. Myös riskitilanteet ymmärretään paremmin. Tärkeätä uutta tietoa on saatu muun muassa siitä, kuinka oireettomat ja lieväoireiset voivat olla hyvin tehokkaita viruksen levittäjiä. – Osalla ei ole lainkaan oireita ja osalla lieväoireisista ei tyypillisiä koronaviruksen oireita ilmaannu. Tiedetään myös, että henkilö on tartuttavimmillaan muutama päivä ennen oireiden ilmaantumista ja muutama päivä oireiden ilmaantumisen jälkeen. – Mallien perusteella on arvioitu, että 10–20 prosenttia tautitapauksista voisi aiheuttaa jopa 80 prosenttia jatkotartunnoista. Siksi on tärkeätä, että joukkoaltistumiset estetään ja aiheuttamat riskitilanteen pyritään minimoimaan. Supertartuttamistilanteessa yksi tartunnan saanut oireeton tai lieväoireinen ihminen voi tartuttaa ison joukon muita ihmisiä. Pinnat pienempi riski Kevään jälkeen uutta tietoa on saatu myös pintojen, aerosolien ja ilmastoinnin merkityksestä. Pääasiallinen tartuntareitti on yhä pisaratartunta eli ennen kaikkea yskösten mukana lähiympäristöön leijuvat viruksia kantavat pisarat. Tutkimukset viittaavat myös siihen, että joissakin tilanteissa pisaroita pienemmät ilmassa leijuvat aerosolihiukkaset voivat kuljettaa viruspartikkeleita pisaroita laajemmalle alueelle. Aerosoleja syntyy yskimisen lisäksi esimerkiksi huudettaessa, laulettaessa ja puhuttaessa. – Sitä ei vielä tiedetä, kuinka iso annos tarvitaan tartunnan saamiseen, Nuorti korostaa. Kiinassa tehdyssä tutkimuksessa on havaittu, että huonosti ilmastoidussa bussissa useat ihmiset saivat tartunnan, vaikka he eivät istuneet virusta levittäneen ihmisen lähellä. – Tämäkin tutkimus tukee maskisuositusta julkisissa liikennevälineissä. Ilmastoinnin merkityksestä Nuorti mainitsee hollantilaisessa vanhustentalossa tehdyn tutkimuksen, jossa huonolla ilmastoinnilla havaittiin olevan yhteys asukkaiden ja henkilökunnan tartuntoihin. – Ilmanvaihdon merkitys on vahvistunut. Sisätiloissa tartunnan saamisen todennäköisyys on suurempi kuin ulkona. Turvallisinta on siis välttää suljettuja sisätiloja, joissa on paljon ihmisiä. Uutta tutkimustietoa on saatu myös pinnoilta tapahtuvista tartunnoista. – Vaikuttaa siltä, että pinnoilta tapahtuvan tartunnan rooli ei ole niin merkittävä kuin alkuvaiheessa ajateltiin, Nuorti sanoo. Laaja testaus auttaa Tällä hetkellä Suomessa tehdään testejä selvästi enemmän kuin keväällä. Myös tartunnanjäljitykseen on saatu koulutusta ja uusia resursseja. Paikallistasolla jäljitys ja tartuntaketjujen katkaisu toimii nyt tehokkaasti. – Eri testimenetelmien käytöstä tiedetään paremmin, mihin ne soveltuvat ja mitä ovat niiden rajoitukset. Näin testit pystytään suuntaamaan paremmin, Nuorti sanoo. THL:n mukaan virustestauksen kapasiteetti Suomessa on tällä hetkellä lähes 16 000 testiä päivässä. Määrää on tästä tarkoitus vielä nostaa. Laajasta testauksesta on iso apu, kun halutaan katkaista tartuntaketjut ja tavoittaa virukselle altistuneet kansalaiset. Lisääntyneiden testausmäärien seurauksena nyt tunnistetaan lievempiä infektioita kuin keväällä. Lisäksi diagnosoitujen tapausten ikäjakauma painottuu kevättä enemmän nuorempiin ikäryhmiin, joiden taudinkuva on yleensä lievempi. – Kasvaneista tapausmääristä huolimatta sairaalahoitoon on päätynyt vain vähän tapauksia, ja tapauskuolleisuudessa on nähty laskeva trendi. Huolena on, että ilmiö voi olla väliaikainen. Valtaosa yhä alttiita Vaikka uutta tietoa on kevään jälkeen kertynyt paljon, isoja avoimia kysymyksiä on yhä. Yksi suurimmista on, että parantavaa hoitoa tai turvallista ja tehokasta rokotetta ei vielä ole. – Myöskään sitä ei tiedetä, miksi yksi saa vakavan taudin, mutta toinen ei, ja miksi jotkut kärsivät pitkittyneistä oireista, toiset eivät, Nuorti sanoo. Myös siihen kaivataan yhä vastausta, kuinka iso osa väestöstä Suomessa ja muualla on koronainfektion sairastanut. – Tähän toivottiin vastausta väestöpohjaisista vasta-ainetutkimuksista, mutta niitä on edelleen vaikea tulkita eikä lieväoireisten ja oireettomien osuudesta ole edelleenkään tarkkaa tietoa. – Viruksen pahiten iskemissä paikoissa USA:ssa ja Euroopassa noin 20 prosentilla on todettu vasta-aineita. THL:n mukaan vasta-ainepositiivisten osuus on Suomessa pieni. Näin ollen suurin osa suomalaisista on yhä alttiita viruksen aiheuttamalle tartunnalle.