Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Raision museo Harkko kutsuu kaivamaan Jokipellolle – Viidesluokkalaiset löysivät jo hiiltynyttä luuta ja liitupiipun palasia

hiiltynyttä luuta ja jotkut löysivät liitupiipun palasenkin Raision Harkko keskittyy alkukesästä museoajatuksen alkujuuriin. Nyt ei käydäkään katsomassa jo löydettyjä museoesineitä vitriineissä, vaan päästään ihan omin käsin kaivamaan mahdollisia uusia museoon kelpaavia löydöksiä raisiolaiselta pellolta. Harkon arkeologi Jari Näräsen mielipuuhaa on etsiä jälkiä mahdollisimman varhaisesta raisiolaisasutuksesta. Tänä keväänä koululaiset ovat päässeet mukaan Jokipellon koekaivauksille kokeilemaan itse, miltä tuntuu olla kuin Indiana Jones. Viime viikolla Friisilän viidesluokkalaiset kaivoivat sateen puutteessa kärvistelevää kivikovaa savimaata toivoen löytävänsä viitteitä asutuksesta Jokipellolla. Jokipelto on valikoitunut kaivauskohteeksi siksi, että pellolta on löytynyt muinainen komea hopeasormus 1100-1200 -luvulta. Lisäksi pellolta on löytynyt rautakauden lopulle ajoittuvia pronssiesineiden katkelmia metallinpaljastimien avulla. Oppilaiden mielestä kaivaminen oli paljon kivempaa ja motivoivampaa opiskelua kuin matematiikka tai äidinkieli. Oppilaat tutustuivat savipellolla arkeologien työvälineisiin lastaan ja lapioon sekä saivat opastusta siitä, miten ja miksi löytöjen dokumentointi on tärkeää. – Olemme löytäneet hiiltynyttä luuta ja jotkut löysivät liitupiipun palasenkin, 5.-luokkalaiset tytöt näyttivät kaivamisen ohessa. Jokipellon koekaivaukset kestävät kesäkuun loppuun mennessä. Kesäkuun toisella viikolla yleisöllä on mahdollisuus päästä mukaan yleisökaivauksille kokeilemaan, miltä arkeologin työ käytännössä tuntuu. Tasokaivauksilla on 2X2 metrin suuruisia kuoppia, joita kaivetaan kerrallaan aina 5 senttiä kerrallaan alaspäin. Koekaivausten tarkoituksena on antaa osviittaa siitä, onko alueella ollut muinaista asutusta vai ovatko pellon aiemmat löydöt olleet irtolöytöjä. Jokipellon alue on tuhat vuotta sitten ollut merenrantaa, ja maan nousun myötä se on muuttunut joen rannaksi. Näränen uskoo, että paikkakuvauksen mukaisesti Jokipelto on hyvinkin saattanut olla asuttua kohtaa Raisiossa. Meneillään olevat kaivaukset selvittänevät asiaa lisää. Pellot ovat kaupungin omistuksessa, mutta vuokrattuina yksityiselle viljelykäyttöön. Koska Jokipelto on ollut viljelykäytössä jo ainakin 1700-luvulta asti, osa mahdollisista löydöistä on sotkeentunut viljelyn myötä aiemmin. 5. -luokkalainen Aso sai Näräseltä ja Turun yliopiston arkeologian professori Visa Immoselta oivan oppitunnin niistä löydöistä, jotka oppilaat muutaman tunnin aikana ehtivät kaivauksilta kaivaa. – Näyttäisi olevan lasia, yksi liitupiipun paloja, jotain kaakelia ja keramiikkaa. Löydöt arkistoidaan ja kuvataan kerros kerrokselta, jotta tiedetään, mistä kerroksesta mikin löydös on, Näränen ja Immonen kertovat Asolle. Ason mielestä kaivaminen oli niin kivaa, että sitä voisi tulla tekemään uudelleenkin. Kovan savimaan kaivaminen oli vähän hankalaa, mutta pöydällä savimaan murskaaminen pienten löytöjen huomaamiseksi oli ihan hauskaa tekemistä. – Kyllä tämä tekeminen saa enemmän innostusta aikaan kuin asioista lukeminen, pohtii Aso. Kaivaukset Jokipellolla alkoivat 2.5. ja ne päättyvät 28.6. Viikolla 24 on kaikilla arkeologiasta kiinnostuneilla mahdollisuus osallistua kaivauksille 10.-14.6. Yleisökaivaukselle ilmoittautuminen päättyy toukokuun lopussa. Ilmoittautumiset numeroon 447 971014 tai sähköpostilla jari.naranen@raisio.fi.