Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö

Naantalilaisille tutuksi tullut nelikko eläköityy - Rannikkoseutu kysyi miehiltä uran mieleenpainuvimpia sattumuksia ja tapahtumia

Naantalin kaupunginhallituksen neuvotteluhuoneeseen astelee neljä miestä. Heillä jokaisella on takanaan työura, josta saisi koottua kirjan. Pisin kokemus Naantalista on Vesa Salosella ja Esa Viertolalla . Molemmat tulivat kaupungin palvelukseen kesällä 1976. Viertola oli välillä töissä muualla. Hän sai Naantalista vakinaisen viran keväällä 1984. – Se oli villiä aikaa, Viertola aloittaa. Naantali oli tunnelmaltaan aivan toisenlainen paikka kuin nykyisin. Kaupunki houkutti nuorisoa ja hieman varttuneempiakin juhlijoita päästelemään paineita. Viikonloppujen jälkeen puisto-osaston väki painoi päiväkaupalla töitä korjaten juhlahumussa turmeltuneita viheralueita. Meno oli mieleenpainuvaa, mutta Viertola ei sitä ikävöi. – Juhlijoiden kokoontuminen Naantaliin oli toisaalta ymmärrettävää, koska silloin nuorisolle ei ollut niin paljon tapahtumia kuin nykyään, hän tuumaa. Juhannuksena sekä Unikeonpäivien aikaan urheilukentät täyttyivät teltoista. Luvatonta majoittumista yritettiin kitkeä huonoin tuloksin. Toisinaan kenttien nurmet kasteltiin ja ravittiin juuri ennen kesän kohokohtia kananlannalla, mutta sekään ei tuntunut menoa haittaavan. Vauhdikasta meininkiä ruokki viisipäiväisten Unikeonkestien ajoittuminen heinäkuun loppuun. Monet nuoret lopettivat silloin kesätyönsä ja aloittivat tienestiensä turvin juhlinnan. – Viheralueiden hoito on joukkuelaji. Siksipä haluan kiittää viheryksikön väkeä, nykyisiä ja entisiä innosta ja ammattitaidosta heidän työssään. Lisäksi iso kiitos myös sadoille nuorille ja entisille nuorille, jotka ovat Naantalin puistoja hoitaneet, Viertola sanoo. Muumimaailman myötä meno muuttui Apulaiskaupunginpuutarhuri Jari Polkko aloitti Naantalin palveluksessa keväällä 1990. Hänelle työuran mieleenpainuvin asia on Muumimaailman tulo 1993. Silloin ilmapiiri muuttui täysin. Esimerkiksi kesäkukkien vohkiminen ja muut älyttömyydet loppuivat kuin seinään. Perheet löysivät Naantalin. Hulinoitsijoiden kiinnostus kaupunkia kohtaan lopahti. Muumimaailma ja sen turistivirrat poikivat vahvan tekemisen meiningin puistopuolelle. Viertola ja Polkko muistavat, kuinka palkkarahat lisääntyivät, istutuksiin panostettiin entistä enemmän ja puistoihin sekä katujen varsille asennettiin penkkejä sekä roska-astioita. – Ilman Muumimaailmaa Naantali olisi varmaankin hiljentynyt lopullisesti, Polkko sanoo. Livonsaaresta kotoisin oleva Polkko on rakastanut luontoa ja kasveja pienestä pitäen. Hänen toiveensa on, että Naantalissa panostettaisiin tulevaisuudessa entistä enemmän puistometsiin, joissa kaikki pääsevät nauttimaan luonnonmukaisesta miljööstä. Mieluisimmaksi asiaksi työvuosiltaan Polkko nostaa kaupunkilaisten ja turistien kehut. Niitä annetaan pääsiassa puistoissa ahertaville työntekijöille, jotka välittävät terveiset esimiehilleen. Palomiesaika antoi perspektiiviä elämään Pisimmän yhtäjaksoisen työuran Naantalin palveluksessa on tehnyt varikkopäällikkö Vesa Salonen . Hän pääsi kaupungin toimeen 14.6.1976 pakettiautokuskiksi ja opiskeli kohta työn lomassa autoteknikoksi. 1991 hän siirtyi Naantalin paloasemalle ja kävi Valtion Pelastusopiston. 2002 pyörähti käyntiin aluepelastuslaitosjärjestelmä, jolloin Salonen palasi konekeskukseen. Varikkopäällikkönä hän on ollut 2008 alkaen. Monivaiheisesta urasta on Salosen mukaan kiittäminen Naantalin kaupunkia, joka on sallinut kouluttautumisen. – Nuorempana kun en ollut kiinnostunut koulunkäynnistä juuri yhtään. Mieleenpainuvimmat ja kasvattavimmat kokemukset Salonen arvelee saaneensa pelastuslaitoksen töissä. Vaitiolovelvollisuuden vuoksi Salonen vaikenee yksityiskohdista, mutta sanoo nähneensä monenmoista ja oppineensa, ettei kovin pienestä kannata hermostua. – Olipa ambulanssin kyydissä laitapuolen kulkija tai herra, molempia hoidimme samalla tavalla. Nykyisessä työssään varikkopäällikkönä Salonen on saanut vapaat kädet kehittää esimerkiksi talvikunnossapitoa. Tutkimusten perusteella suuri osa kaupunkilaisista pitää sitä toimivana. Esimiestyökin on Salosen mukaan mukavaa, koska alaiset ovat erittäin ammattitaitoista porukkaa. Salosen mielestä Naantalin kannattaa pitää kiinni omasta konekeskuksestaan. Se takaa kantakaupungin teiden laadukkaan kunnossapidon. Kaareskoski iloitsee arkiliikkumiseen saaduista panoksista Seurojen käyttämät, Naantalin hoidossa olevat liikuntapaikat ovat Mikko Kaareskosken mielestä hyvässä kunnossa. Naantalilaisseuroille hän nostaa hattua ja vieläpä korkealle. Hän on itse useiden naantalilaisseurojen kasvatti. Koulutukseltaan Kaareskoski on rakennusmestari. Erityisen ilahtunut Kaareskoski on viime vuosina omatoimisille arkiliikkujille tehdyistä panostuksista. Kaikki kuntoreitit ovat sellaisessa kunnossa, että niitä pystytään käyttämään ympärivuotisesti. Suovuoressa kaupungilla on erinomaiset mahdollisuudet monipuolisen latuverkoston tekoon. – Käyttäjille ilmaisia avantouintipaikkoja Naantalissa on kaksi. Olemme saaneet myös rakennettua kaksi täysimittaista frisbeegolfrataa. Tärkeä omatoimiliikuttaja on myös remontoitu skeittiparkki, joka valmistuu alkukesän aikana lopulliseen muotoonsa. Sokerina pohjalla ovat erittäin suuren suosion saaneet kuntoportaat ja ulkokuntoiluvälineet, Kaareskoski luettelee. Harrastepaikkojen kirjo on nyt sellainen, että se houkuttelee liikkumaan niin lapsia kuin varttuneempiakin. – Vähän harmittaa, että eläköityminen tulee juuri nyt, kun kaupungilla on pari hienoa liikuntaan liittyvää hanketta. Vihdoinkin ollaan saamassa Suovuoren kartanon alue liikunnan käyttöön. Valmistuttuaan Suovuoresta tulee kaupungille todelliset keuhkot. Toinen kutkuttava hanke on Nunnalahden uimarannan kehittäminen oikeaan EU-ranta kuntoon, Kaareskoski sanoo. Hänen testamenttinsa tuleville puurtajille on Kuparivuoren mäen kehittäminen. On vaikea kuvitella liikunta-aluetta upeampaan miljööseen. Vanhan rättijäähallin tilalle tarvitsisi saada alueen ja käyttäjien ansaitsema uusi nykyajan tarpeet täyttävä halli. Nelikon jättämää aukkoa on vaikea paikata Naantalin yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika Hirvi toteaa eläkkeelle lähtevien miesten jättävän aukon, jota on hankala täyttää. Rekrytointiprosessit ovat käynnissä. Hakemuksen jättäneitä ryhdytään kohtapuolin haastattelemaan. Nelikko kertoo naantalilaisten tottuneen soittelemaan heidän kännyköihinsä, kun jotakin kohennettavaa ilmenee. Miehillä on ollut omanlaisensa tavat saada hommat rullaamaan. – Onhan tämä aika suuri muutos, kun tämä porukka jää eläkkeelle ja emme enää vastaa kännyköihin totuttuun tapaan, Esa Viertola myöntää. Esa Viertola ja Mikko Kaareskoski jäävät eläkkeelle 1.6., Vesa Salonen 1.7. ja Jari Polkko 1.8. Eläkepäivillään Kaareskoski aikoo harrastaa golfia ja kiertää lapsenlapsen kanssa Naantalin liikuntapaikkoja. Myös Viertola ja Salonen sanovat ryhtyvänsä liikkumaan entistä enemmän. Salonen aikoo myös avustaa lapsenlapsensa koulunaloitusta ensi syksynä. Polkko on ryhtymässä osa-aikaiseksi talonmieheksi Tuusulassa.