Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Maalämpö kiinnostaa raisiolaista omakotiasukasta, mutta sähkötoimisen lattialämmityksen korvaaminen vaatisi suurehkon remontin

Ihalalainen Mauri Varjo teki omakotitaloonsa sähkötoimisen lattia- ja kattolämmityksen. Se suunniteltiin varaamaan yösähköllä lämpöä betonilattiaan. Vuodesta 1997 lähtien käytössä ollut laitteisto toimii edelleen moitteetta, mutta edulliseksi mainostettu maalämpö kiehtoo omakotiasukasta. – Talon rakennusvaiheessa kävi mielessä myös vesikiertoinen lattialämmitys, mutta se olisi ollut huomattavasti kalliimpi. Lisäksi varaajaa tai kattilahuonetta varten olisi tarvittu oma tilansa, Varjo kertoo. Ratkaisua edesauttoi sekin, että Varjo pystyi sähköasentajana tekemään vaaditut työt omin käsin. Kauan sitten tehdyillä valinnoilla on merkitystä lämmitysjärjestelmää päivitettäessä, sillä ihannetapauksessa maalämpö liitetään nimenomaan vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Maalämpöön erikoistuneen HT-Asennuksen myyntipäällikkö Toni Nurmisen mukaan maalämpö voidaan kytkeä myös perinteisiin vesikiertoisiin lämpöpattereihin. Vesiputkien asennus lattiaan on mahdollista, joskin kallista Tilastokeskuksen mukaan maalämmön osuus kasvaa sitä mukaa, kun pientaloasukkaat hylkäävät öljylämmityksen. Tilastojen perusteella reilusti yli puolet vastavalmistuneista omakotitaloista on varustettu maalämmöllä. Mauri Varjon kohdalla yksinkertaisin tapa siirtyä maalämpöön olisi korvata sähkötoiminen lattialämmitys vesikiertoisilla pattereilla. Toni Nurminen kertoo tämän olevan melko yleistä. Sen jälkeen lattiat tuntuisivat paljaiden jalkojen alla viileiltä, mikä ei innosta Mauri Varjoa. Mukavampi, joskin tuntuvasti kalliimpi vaihtoehto on avata lattia ja asentaa putket, joissa kiertäisi maalämpöpumpun kuumentama vesi. Nurminen kertoo putkiuran jyrsinnän hoituvan koneellisesti. Hänen mielestään sähkövastuksien korvaaminen vesiputkilla on perusteltua silloin, kun taloon ollaan tekemässä suurta remonttia. Maalämpökaivon poraaminen kävisi todennäköisesti vaivattomasti. Nurminen esitteli Ihalassa telaketjuvetoista porauslaitteistoa, joka siirretään paikasta toiseen kuorma-autolla. Sillä pystytään poraamaan, vaikka tontilla olisi haastavaa maastoa. Joitakin suurempia laitteistoja varten tontille pitää tehdä poraustasanne. – Maalämpöjärjestelmä voidaan rakentaa siten, että lämmönkeruupiiri kaivetaan maahan noin metrin syvyyteen, mutta se ei ole läheskään kaikilla tonteilla mahdollista. Huomattavasti yleisempää on porata maahan lähes pystysuora reikä, Nurminen esittelee. Maalämmön myötä lämminvesivaraaja saisi lähteä Maalämpö toimii siten, että maaperästä saatu vähäinen lämpöenergia puristetaan lämpöpumpun kompressorin avulla kuumemmaksi ja siirretään lämmitysjärjestelmään sekä lämpimään käyttöveteen. Kooltaan lämpöpumppu vastaa suurehkoa vaatekaappia. Mauri Varjo toteaa, että pumppu ja sen ympärillä olevat putket mahtuisivat vaivatta hänen talonsa sisätiloihin, vaikka varastohuoneeseen. Lämpöpumpun myötä olisi mahdollista luopua lämminvesivaraajasta. Toni Nurmisen mukaan maalämpöjärjestelmän asennus maksaa yleensä 15 000-20 000 euroa. Talon pinta-ala määrittää kaivon syvyyden ja se vaikuttaa maalämpöpumpun kokoon. 150-200-neliöisen omakotitalon lämmityskulut ovat maalämmöllä yleensä alle 1 000 euroa vuodessa. Nurmisen edustama loimaalaisyritys on toteuttanut Raisiossa vuoden aikana vajaat 20 maalämpöprojektia. – Raisiossa on pääasiassa helppo porata, koska kallio ei ole kovin syvällä, Nurminen sanoo.