Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Verotiedot

Naantalilaisilla abiturienteilla on selvät käsitykset haluamistaan opiskelupaikoista - Korkeakoulujen valintakoeuudistuksella on koetettu vähentää lukiolaisten stressiä

– Lähes kaikki kavereista tietävät, mitä he haluavat opiskella, sanoo Naantalin lukion abiturientti, Liina Kaitaniemi . – En ole kohdannut ketään, jolla ei olisi mitään käsitystä siitä, mitä haluaa opiskella, sanoo abi Emmi Leino . Hänen mukaansa nekin, jotka haluavat pitää välivuoden, tietävät mikä ala kiinnostaa, vaikkeivät tarkkaan tietäisi, mihin kouluun haluaisivat. Kaitaniemi ja Leino itsekin tietävät jo mihin korkeakouluun he kevään yhteishaussa yrittävät. Kaitaniemi sanoo pärjänneensä matematiikassa kiitettävästi ja haluaa päästä Turun kauppakorkeakouluun, jossa häntä kiinnostavat yrittäjyys, laskentatoimi ja johtaminen. Leino haluaa opiskelemaan fysioterapeutiksi, mieluiten Turun ammattikorkeakouluun. Opinto-ohjaaja Eeva Mäkinen Naantalin lukiosta sanoo, että aika monella abilla on jonkinnäköinen käsitys siitä, mitä he haluavat seuraavaksi opiskella. Hän sanoo ”seuraavaksi”, koska oikea kysymys ei enää ole ”Mitä haluat tehdä isona?”. Nykyaikana kun ammatteja ja koulutuksia saatetaan hankkia useita. Epätietoisuutta? Tämän lukuvuoden abeilla ovat opintosuunnat pitkälti selvillä, mutta epätietoisuutta saattaa syntyä siitä, että korkeakouluun hakemista on monin tavoin muutettu viime vuodesta. Hyvällä yo-todistuksella on aiemminkin suoraan päässyt joillekin aloille, mutta maaliskuun lopun yhteishaussa on kaikilla aloilla ensin todistusvalinta, ja sen jälkeen pääsykoe niille, jotka eivät saaneet opiskelupaikkaa todistusvalinnassa. Maaliskuussa mukana ovat suurin osa korkeakoulujen hakukohteista eli suomen- ja ruotsinkieliset hakukohteet. Korkeakoulujen opiskelijoista vähintään puolet otetaan sisään todistusten perusteella, muutamin poikkeusaloin. Myös tammikuussa on yhteishaku. Silloin haetaan korkeakoulujen englanninkielisiin opintoihin sekä taideyliopistoihin. Näistä ei kaikissa ole todistusvalintaa. Merkittävä muutos on sekin, että useimpiin pääsykokeisiin ei ole etukäteen ilmoitettua pääsykoemateriaalia, vaan se jaetaan vasta kokeessa. Toinen vaihtoehto on, että valintakokeen materiaalina ovat lukion kurssien tiedot. Stressin vähentämistä Opinto-ohjaaja Mäkisen mukaan välivuotta pitäneet ovat aiemmin saaneet etua, koska he ovat ehtineet päntätä pääsykokeisiin silloin, kun abit vielä keskittyvät yo-kirjoituksiin. – Nyt kaikki lähtevät samalta viivalta. Tällä halutaan vähentää valintakokeeseen pänttäämiseen liittyvää stressiä ja hakijoiden eriarvoista asemaa pääsykoepänttäämisen suhteen, sanoo Mäkinen. Yksi ihmettelyn aihe todistusvalinnassa on ollut matematiikan arvosanojen suuri paino monilla aloilla. Mäkinen muistuttaa, että laudaturin saa kuitenkin vain viitisen prosenttia kirjoittajista. – Hakija kerää itselleen paljon pisteitä myös äidinkielen ja kirjallisuuden sekä pitkän kielen yo-kokeista. Mäkinen sanoo, että yhteishaun muutuminen tekee arvioimisen hankalaksi myös opinto-ohjaajalle. – Sanon edelleen, että kannattaa hakea niihin kohteisiin, jotka tuntuvat itsestä oikeilta ja joita oikeasti haluaa seuraavaksi opiskella. Omaa urapolkua on vaikea ennustaa eläkeikään saakka, joten kannattaa mennä sitä kohti, mikä on itsestä kiinnostavaa. Teekkariksi Tampereelle Abiturientti Leevi Heikkilä on luottavainen ja kuulostaa määrätietoiselta. Lukiossa hänelle on kirkastunut, että hän haluaa teekkariksi ja todennäköisesti Tampereelle sähkötekniikkaa opiskelemaan. Matemaattisissa aineissa hän sanoo olevansa vahva ja hän pitää melko varmana sitä, että hän onnistuu jo todistusvalinnassa. Uutta kaksivaiheista valintatapaa Heikkilä pitää hyvänä. – Kaikki elektroniikka kiinnostaa. Sähkö- ja tietotekniikka luo aika hyvän pohjan yrittäjyydelle. Parempi vain että pääsee todistuksella sisään. Valintajärjestelmä on selkeä. Heikkilä uskoo menevänsä armeijaan heti lukion jälkeen. Siinä hänellä on samalla varasuunnitelma, jos opiskelupaikka ei heltiäisikään. Työskentelyä ihmisten kanssa Emmi Leino haluaa fysioterapeutiksi, koska häntä kiinnostavat ihmisten kanssa työskentely ja liikunta. Lukion Leino sanoo olleen itselleen vaikea, ja kova tahti on väsyttänyt hänet. – Koska tiedän etten tule todistusvalinnalla pääsemään sisään, aion panostaa pääsykokeeseen. Leinosta on huono asia, että sisäänottoa pelkkien todistusten perusteella laajennetaan. Hänestä oli parempi vanha malli, jossa todistus ja pääsykoe yhdessä ratkaisivat. – Vaikka kirjoittaa hyvät paperit, niin ei välttämättä ole täydellinen sinne minne hakee. Voi vahingossa mennä jonnekin mihin pääsee, ja vasta sitten huomaa, ettei ala olekaan kiinnostava itselle. Kaitaniemi kiittelee Leinon perustelua. Hän sanoo, että pääsykokeisiin lukemisessa on se hyvä puoli, että siinä huomaa, onko oikeasti kiinnostunut. Kaitaniemi pitää lukiota mukavana. Hän sanoo tekevänsä töitä ja tavoittelevansa korkeita arvosanoja. – Elämä on tasapainossa. Auttaa jaksamaan, kun on koulun lisäksi muitakin asioita. Kursseja en ole valinnut pelkästään ajatellen jatko-opiskelupaikkaa, vaan olen valinnut sellaisia jotka kiinnostavat. Korkeakouluihin on keväällä kaksi yhteishakuaikaa Taideyliopiston ja korkeakoulujen vieraskielisiin koulutuksiin haetaan 8.1.-22.1. Suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin haetaan 18.3.-1.4. Korkeakoulujen todistusvalinnat otetaan käyttöön Pisteytettävien ylioppilastutkintoaineiden määrä vaihtelee koulutuksittain. Kaikissa koulutuksissa annetaan pisteitä äidinkielestä, jonka lisäksi pisteytettäväksi voidaan määritellä matematiikka sekä yksi tai useampi reaaliaine tai kieli Ammattikorkeakoulujen todistusvalinnassa käytettävät ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja kansainvälisten ylioppilastutkintojen pisteytysmallit otetaan käyttöön kaikissa ammattikorkeakouluissa Lisätietoja www.opintopolku.fi ja www.ammattikorkeakouluun.fi